maanantai 26.9.2022 | 05:12
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Pauli Kinnarinen kolumnissaan: Suomen kohtalon ratkaisu kesällä 1944

To 11.8.2022 klo 06:00

Ratkaisevat taistelut käytiin Tienhaarassa (Suomen lukko) Viipurinlahdella, Vuosalmella (tuli joukkohauta) sekä Juustila-Tali-Ihantalassa. Ilomantsin erämaa-alueella suomalaiset onnistuivat tuhoamaan kaksi neuvostoliittolaista divisioonaa. Näiden taistelujen lisäksi suomalaiset sotilaat kävivät rajuja kamppailuja Neuvostoliiton joukkoja vastaan perääntyessään ylivoimaiselta tuntuvan vastustajansa tieltä Karjalan-Aunuksen- ja Maaselän kannaksilta kohti Kanta-Suomen rajoja. Äänislinna (Petroskoi) menetettiin 29. päivänä kesäkuuta. Suomalaisten oli pakko pyytää Saksasta, ase ja materiaaliapua (Ryti/Ribbentrop-sopimus.) Saksasta saatiin Suomen ilmavoimien tueksi ilmavoimayksikkö, Taisteluosasto Kuhlmey sekä saadut panssarintorjunta-aseet: panssarikauhut ja nyrkit auttoivat pysäyttämään suurhyökkäyksen.

Viipuri oli menetetty lopullisesti 20.6.1944. Viipurin koillispuolella, Juustilan-Talin-Ihantalan alueella alkoi 25.6.1944 Pohjoismaiden sotahistorian suurin taistelu. Uudet, levänneet Neuvostodivisioonat, yhteensä noin 16 aloitti strategiseen läpimurtoon tähtäävän, ratkaisuun pyrkivän suurhyökkäyksen suomalaista IV Armeijakuntaa vastaan. Tuolla alueella käytyihin ratkaisutaisteluihin otti osaa suomalaisten III, IV ja V Armeijakunnat. Tali-Ihantalassa käytiin suurtaistelu, jossa noin 230 000 miestä kävi: ankaran, raivoisan, verisen ja periksiantamattoman taistelun elämästä ja kuolemasta materiaalitaistelun ”teräsmyrskyssä.” Neuvostoliiton sotilaiden käsityksen mukaan taistelua käytiin nyt lähes joka metristä.

Suomen tykistö pystyi Ihantalassa keskittämään 21 patteriston ja yhden raskaan patteriston tulen samaan maaliin. Tämä merkitsi yhteensä 247 tykin tulta. Vaikka Neuvostoliitolla oli rintamalla tykkejä lukumääräisesti enemmän, oli suomalaisten tuli tarkkaa. Tappavaa rautaa lähti ilmojen teille riittävästi ja tulen keskittäminen hyökkäysryhmityksiin oli nopeaa. Tässä avainasemassa oli tykistönkenraali Vilho Nenosen pitkäjänteinen työ tykistön kehittämisessä, sekä majuri Unto Petäjän vuonna 1943 keksimä korjausmuunnin, jolla tulenjohtajan komennot saatiin nopeasti siirrettyä tykeille. Suomen armeija ei ole ollut koskaan niin lujilla kuin se oli kesällä 1944. Taistelua käytiin nyt kansakunnan elämästä tai kuolemasta.

Ankara taisteluvaihe kesti noin kaksi viikkoa. Suurtaistelu kulminoitui lopulta vajaan sadan neliökilometrin suuruiselle alueelle, Neuvostojoukkojen voimat hupenivat ja paha punatauti sekä väsymys vaivasi sotilaita. Hyökkäyksen voima alkoi ehtyä. Punatauti, väsymys ja kovat tappiot vaivasivat myös suomalaisia sotilaita. Pienessä, linnoittamattomassa Ihantalan kylässä, taistelu päättyi suomalaisten sotilaiden torjuntavoittoon heinäkuun 12. päivänä 1944. Puhuttiin Ihantalan ihmeestä. Suomalaiset sotilaat saavuttivat noissa taisteluissa tärkeän torjuntavoiton ja armeija säilyi lyömättömänä, joskin kovia tappioita kärsineenä. Suomen tulevalle kohtalolle taistelun tuloksella oli aivan ratkaiseva merkitys. Itä-Karjalasta suomalaiset vetäytyivät: Maaselän- ja Aunuksen kannaksilta. Kävivät perääntyessään ankaria taisteluita ja saivat pysäytettyä Neuvostoliiton ”Karjalan rintaman” joukot U-aseman eteen ennen Kanta-Suomen rajaa.

Vaikka Suomen armeija oli vahvempi kuin se oli milloinkaan ollut, niin siitä huolimatta Suomen ulko- ja sotilaspoliittinen asema oli toivoton. Oli jo varmaa , että Saksa tulee sodan häviämään ja Suomi jää sodan loppuselvittelyissä ”väärälle” puolelle. Suomen oli pakko päästä rauhaan. Neuvostoliitto ei enää vaatinut ehdotonta antautumista. Neuvostoliiton Suomenrintaman joukot oli onnistuttu pysäyttämään, kesän 1944 suurissa taisteluissa, Suomen armeijan ja koko Suomen kansan uhrautuvaisella valtavalla voimanponnistuksella. Neuvostojoukot keskeyttivät hyökkäyksensä ja Suomea vastaan taistelleita joukkoja alettiin siirtämään Karjalan kannakselta Baltiaan ja Saksan sydämeen tehtävää lopullista iskua varten. Suomen ja Neuvostoliiton välillä sotatoimet päättyivät aselepoon 4.9.1944. Sotilasjunat jyskivät vielä pohjoiseen. Neuvostoliiton vaatimuksesta suomalaiset joutuivat poistamaan saksalaisten Lapinarmeijan sotatoimin. Viimeiset saksalaiset sotilaat poistuivat Lapista 25.4.1945. Välirauhan sopimus (aselepo) solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 19.9.1944. Suomen käymien raskaiden sotien kausi 1939 - 1945 oli päättynyt.

Pauli Kinnarinen

Kirjoittaja on haapajärvinen historian harrastaja

#