tiistai 16.8.2022 | 02:02
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Liian huoliteltu piha on pölyttäjän kauhistus: "Kun ruohonleikkuussa vähän oikaisee nurkissa, pölyttäjän pesäpaikat säilyvät"

Satu Kangas-Viljamäki
Ma 27.6.2022 klo 06:00

Luonnon monimuotoisuutta ja luonnon tuottamia hyötyjä eli ekosysteemipalveluja arvioiva paneeli IPBES (Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) kertoi kuusi vuotta sitten, että kasveja pölyttävistä eläinlajeista yhä useampi on ajautumassa kohti sukupuuttoa ja luonnon tarjoamat pölytyspalvelut ovat heikkenemässä.

Pölyttäjistä on puhuttu sittemmin paljon ja toimeenkin on ryhdytty monin eri tavoin, minkä vuoksi päätimme kysyä Luonnonvarakeskuksen tutkijalta, Sakari Raiskiolta, mikä pölyttäjien tilanne on Suomessa nyt?

– Suoraa vastausta tuohon kysymykseen minulla ei ole. Pölyttäjämäärissä on luonnollista kausivaihtelua, kuten esimerkiksi myyrillä, minkä vuoksi niitä täytyy seurata vähintään kymmenen vuotta oikean tiedon saamiseksi, Raiskio sanoo.

Kuluvan kesän olosuhteet ovat Raiskion mukaan olleet pölyttäjille kohtalaisen hyvät.

– Viime talvi oli niin sanottu vanhan ajan talvi, lunta ja pakkasta riitti eli kimalaiskuningattarien talvehtimisen olosuhteet olivat hyvät. Tänä keväänä puut ja pensaat ovat kukkineet hyvin ja kimalaisia on ollut paljon liikkeellä. Tämä on kuitenkin suppea, pääosin omiin havaintoihini perustuva arvio.

Pölyttäjistä on puhuttu viime vuosina paljon ja niiden pelastamiseksi on järjestetty erilaisia kampanjoita, kuten Pelasta pörriäinen.

– Tiedon lisääntyminen edesauttaa pölyttäjien selviytymistä, enkä usko, että olisimme ainakaan huonompaan suuntaan menneet tässä asiassa.

Suomen ensimmäinen pölyttäjästrategia valmistui kevättalvella, ja sen tavoitteena on pysäyttää pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen ja varmistaa pölyttäjäkantojen vakiintuminen ja kehittyminen myönteiseen suuntaan vuoteen 2030 mennessä.

Auta pölyttäjiä:

Istuta pölyttäjien suosimia kukkivia puita, kuten esim. raita, tuomi, leppä, vaahtera, pihlaja, hevoskastanja, hedelmäpuut ja metsälehmus.

Harjoita hallittua hoitamattomuutta! Säästä pölyttäjäystävällisiä elinympäristöjä, kuten niittyjä, pellonpientareita, ojanvarren pajupensaat ja paljasta maata tai perusta oma perhospuutarha. Hoitokin on helpompaa, kun jätät nurmikon leikkuun vähemmälle ja jätät esimerkiksi puiden alustat leikkaamatta.

Perusta lahopuutarha tai anna lahopuun jäädä metsään pölyttäjien asumukseksi.

Istuta pihaan kukkivia mesikasveja, kuten esim. ahdekaunokkia tai hunajakukkaa, jotka kukkivat loppukesästä ja antavat mehiläisille ja kimalaisille voimia selvitä talvesta.

Rakenna hyönteishotelli.

Lähde: vyl.fi

– Ympäristöministeriö on jo käynnistänyt strategian toimeenpanon myöntämällä Suomen ympäristökeskukselle rahoituksen laajennetun pölyttäjäseurannan käynnistämiseksi yhdessä kumppaneiden kanssa, Raiskio kertoo.

Entä mitä me, tavalliset ihmiset voimme tehdä pölyttäjien hyväksi?

– Ensimmäisenä mieleeni tulee kotipuutarhan nurmikko. Kun ruohonleikkuussa vähän oikaisee nurkissa, pölyttäjän pesäpaikat säilyvät. Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on meidän kaikkien asia, Raiskio kertoo.

Kemikaalien käyttö on myös mietittävä tarkoin.

– Onneksi nämä asiat ovat kehittyneet 1970- ja 80- luvuilta paljon ja myrkylliset aineet ovat jääneet pois, Raiskio kertoo ja jatkaa: – Hyönteishotellien rakentaminen on pölyttäjille hyvä juttu, varsinkin tiiviillä omakotitaloalueilla, missä ei ole luontaisia kelo- tai kolopuita.

Puutarhan kasvien suunnittelulla on iso merkitys pölyttäjien selviytymiselle.

– Pihaan kannattaa tehdä sellaisia kasvivalintoja, että siellä on kukkivia kasveja, pensaita ja puita aikaisin keväällä ja myös myöhään syksyllä. Alkukevät on erittäin tärkeä ajankohta luonnonpölyttäjille. Kukkia tarvitaan heti toukokuun alkupuolella. Keskikesällä pölyttäjät kyllä löytävät ruokansa ilman ihmisen apuakin. Maataloudessa olisi hyvä viljellä viljojen rinnalla esimerkiksi rypsiä, rapsia tai vaikkapa kuminaa.

Onnistunut pölytys on tärkeää monien peltokasvien ja marja- ja hedelmäkasvien runsaalle ja tasalaatuiselle sadolle. Esimerkiksi härkäpapu, rypsi, rapsi, kumina, tattari, apilat, mansikka, omena, puutarhavadelma, herukat ja pensasmustikka hyötyvät lähellä sijaitsevista mehiläispesistä.

Peltokasveilla onnistunut pölytys takaa siementen tasaisen tuleentumisen. Marjoilla ja hedelmillä taas muoto paranee ja joillain marjoilla kokokin kasvaa onnistuneen pölytyksen ansiosta. Monilta pölytettäviltä kasveilta saadaan myös korjattavaa hunajasatoa.

#