tiistai 16.8.2022 | 00:22
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Kaija Tuompo kolumnissaan: Saunaan, saunaan suomalaiset

To 30.6.2022 klo 06:00

Kalenterin mukaan kesä on tullut, vaikka vilkaisu lämpömittariin kertoo ehkä muuta. Tätä kirjoittaessani vettä sataa vaakatasossa ja kylmä pohjoistuuli vei edellisten päivien lämmön mennessään. Tällaisena päivänä mieli ja keho halajaa saunan lempeään lämpöön. Miten se sauna lieneekään meille suomalaisille niin tärkeä, siitä pitää ottaa vähän selvää.

Suomessa saunalla on ikiaikainen historia. Se on lähes geeniperimässämme. Vanhoissa kaivauksissa on jo kivikaudella löytynyt merkkejä maasaunoista. Itämerensuomalaiset kansat ovat rakentaneet hirsisiä savusaunoja jo 2000 vuotta sitten. Vielä 1800-luvun lopulla valtaosa suomalaisista saunoista oli perinteisiä, hirrestä rakennettuja savusaunoja.

Savusauna eli “haikusauna” on ollut meidän esi-isillemme pyhä paikka. Perinteiset saunaan liittyvät tavat ja uskomukset ovat eläneet vahvana sukupolvesta toiseen. Sana “löyly” tarkoittaa suomensukuisissa kielissä henkeä, ihmisen elämänsielua. Sanalla on yhteys hengitykseen, höyryyn ja itse elämään. Vuosisatojen ajan savusaunaan synnyttiin, nostatettiin neitojen lempeä, vihdottiin morsian miehelään ja saunapuhtaana lähdettiin myös tuonilmaisiin elon matkan päättyessä. Vanha perinne on myös tervehtiä löylyä ja siunata itsensä ennen saunaan astumista. Saunaan menijöille toivoteltiin lempeitä löylyjä ja saunasta tultaessa toivotettiin myös “terveisiä” samaan tapaan kuin kirkosta palattaessa.

Saunan pyhyys edellytti myös rauhallista ja pidättyvää käytöstä. Saunassa ei saanut metelöidä eikä torailla. Saunassa puheltiin rauhallisesti ja lämmön annettiin hoitaa ruumista ja sielua. Myös liian myöhään kylpemistä ja kohtuutonta löylyn heittoa pidettiin sopimattomana.

Saunominen oli myös siirtymäriitti arjesta pyhään. Kekrin ja joulunvieton perinteisiin kuului saunan lämmittäminen myös edesmenneille sukulaisille. Vainajille valmisteltiin sauna kuten elävillekin. Sinne varattiin lämmintä vettä, vasta, saippua ja kylpyliina. Joulusauna koristeltiin asettamalla kuusenhavuja seinähirsien väliin ja lattialle sekä peittämällä lauteet oljilla.

Saunominen on yhä meille suomalaisille tärkeä perinne. Tilastojen mukaan lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo vähintään kerran viikossa. Saunan suosio näkyy myös saunojen lukumäärässä. Meillä on laskettu olevan noin 3,2 miljoonaa saunaa. Perinteisten koti- ja mökkisaunojen lisäksi meillä rakennetaan sauna myös isompiin asumisyksiköihin kuten mm. kerrostaloihin. Tämän lisäksi kaupunkiympäristöihin on rakennettu ns. yleisiä saunoja. Yleisellä saunalla tarkoitetaan saunaa, joka on maksua vastaan kenen tahansa käytettävissä. Yleinen sauna on syntynyt hygieniatarpeiden täyttämiseksi kaupungeissa, aikana jolloin yksittäisten asuntojen tai talojen varustukseen ei sauna kuulunut, eikä nykyaikaisia kylpyhuoneitakaan vielä tunnettu/rakennettu. Museovirasto valmistelee paraikaa kolmen yleisen saunan erityislakisuojelua. Nämä saunat ovat Kotiharjun sauna ja Arlan sauna Helsingissä sekä Rajaportin sauna Tampereella. 

Suomessa saunaperinne perinne siirtyy eteenpäin perheissä, mutta meillä on myös useita aktiivisia saunaseuroja. Saunaseurojen tarkoituksena on vaalia perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seurat vaalivat saunakulttuuria ja pyrkivät kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta. Saunaseurat jakavat tietoa suomalaisesta saunasta ja saunomisesta myös kansainvälisesti. Matkailullisesti Suomi tunnetaankin tuhansien järvien lisäksi vahvasta saunomiskulttuuristaan.

Suomen ensimmäinen kohde Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa on saunaperinne. Saunan lämmitys, saunomiseen liittyvät tavat ja perinteet sekä esimerkiksi saunominen lauluissa, uskomuksissa ja tarinaperinteessä ovat osa tätä elävää, aineetonta kulttuuriperintöä.

Mikäpä se sopisikaan paremmin suomalaiseen mielenmaisemaan kuin sauna veden äärellä. Sinne on mukava viedä ystävät ja tutut, nauttimaan rentouttavista löylyistä ja kiireettömyydestä. Jos tätä haavetta ei ole mahdollista toteuttaa, ainahan voi ulkoiluretkeltään tuoda muutaman koivunlehden, uuttaa niistä aromeja löylyveteen, kotisaunassa sulkea silmänsä ja nauttia koivuntuoksuisista löylyistä.

Kaija Tuompo

Kirjoittaja on eläköitynyt kauha-artisti Pyhäjärveltä

#