tiistai 16.8.2022 | 02:04
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Pauli Kinnarinen kolumnissaan: Telluksen tarina

To 9.6.2022 klo 06:00

Maapallo, Tellus, on kolmas kivi auringosta. Maapallo on auringon lapsi. Maapallo on meidän tuntemiemme elämänmuotojen kotiplaneetta ja sen olemassaolon aika on noin 4,6 miljardia vuotta. Maapallo on niin ikivanha, että vain Jumala yksin ymmärtää ajanmäärän.

Ajan kuluessa ilmasto- ja ympäristöolot ovat muuttuneet jatkuvasti. Geologisissa tutkimuksissa saatujen tulosten pohjalta maapallon olemassaolon kaari voidaan jakaa maailmankausiin. Biodiversititeetin, elämäntapahtuman, aika jaetaan pääaikakausiin: elämän alkuaikaan, elämän vanhaan aikaan, elämän keskiaikaan ja elämän uuteen aikaan.

Ihmisestä huolimatta ilmasto ja elinympäristö maapallolla muuttuu, halusipa sitä ihminen tai ei. Siihen vaikuttavat aurinkokunnan liike linnunradalla, auringon toiminta, auringon säteilyssä tapahtuvat muutokset, maan radan muutokset kiertoradassa ja maan akselikulman muutokset ja mahdolliset meteoriittien/asteroidien törmäykset. Siihen vaikuttaa myös maapallon geologinen toiminta, mannerlaattojen liike ja törmäykset, (maanjäristykset) tulivuorten purkaukset, merivirrat, jäätiköt sekä kasvillisuus. Ja niin – ihmisen toiminta. Ihminen on aina joutunut sopeutumaan. Viimeisen miljoonan vuoden aikana maapallon lämpimät vaiheet ovat kestäneet keskimäärin 10 000 - 20 000 vuotta ja kylmät kaudet ovat kestäneet noin 90 000 vuotta.

Kun ilmastonmuutosta tarkastellaan pitkällä aikavälillä, elämme nyt kylmän jääkauden ”lämmintä” vaihetta, joka on kestänyt noin 11 500 vuotta. Vaikka Auringon aktiivisuus lyhyellä aikavälillä vaihtelee 11 vuoden sykleissä, niin suuret muutokset vaativat huomattavasti pitempiä aikoja. Kun me pelkäämme napa-alueiden lämpötilan nousua ja jäätiköiden sulamista, on syytä muistaa että liitukaudella, 100-80 miljoonaa vuotta sitten lämpötila oli napa-alueilla 20-40 astetta nykyistä lämpimämpää. Etelämantereen peittävä jäätikkö muodostui 34 miljoonaa ja pohjoisessa vasta kolme miljoonaa vuotta sitten.

Professori Juha Lunkka osoittaa, että ilmastonmuutoksen tutkiminen on erittäin hankalaa. Vaikka me tiedämme paljon, liittyy muutokseen epävarmuustekijöitä, koska kaikkia tekijöitä emme tunne, ja niiden keskinäisiä vaikutuksia emme tiedä tarkalleen. Professori Lunkka osoittaa, että 1750-luvulta lähtien ihminen on toimillaan pystynyt vaikuttamaan ilmastoon ja sen muutokseen. Nykyaikana vain entistä kiihtyvämmällä tahdilla. Miten ihmisen toiminta lopulta vaikuttaa, on tällä hetkellä vielä pimennossa ja se, (oireita on jo nähtävissä) mikä on luonnon vastaisku. Se kuitenkin tunnetaan, että hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut nostavat maapallon lämpötilaa. Kasvihuonekaasujen määrään ihminen voi toimillaan vaikuttaa.

Millaiseen kaaokseen se mahdollisesti biodiversititeetissä johtaa, jää nähtäväksi? Professori Lunkan loppupäätelmä on, että vielä ei osata tarkasti ennustaa maapallon ilmaston muutosta ja muutosnopeutta. Varmaa vain on, että ilmastojärjestelmä muuttuu huonompaan suuntaan elämän tapahtuman, biodiversititeetin, ja lajirunsauden kannalta ja että ihmisen toimet kiihdyttävät muutosta. Se tiedetään varmasti, että hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut kuumentavat maapallon lämpötilaa liikaa. Varmaa kuitenkin on, että ilmasto- ja elinympäristö muuttuu vaikutti siihen ihminen tai sitten ei. Yhtä kaikki ihmisen on siihen sopeuduttava. Olennaista biodiversititeetin ja ihmiskunnan selviytymisen kannalta on se, että kykeneekö ihminen aidosti muuttamaan toimintatapojaan?

Kirjoittaja on haapajärvinen historian harrastaja

#