maanantai 15.8.2022 | 04:27
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Kaija Tuompo kolumnissaan: Maaliskuu jo maata näyttää

To 31.3.2022 klo 06:00

Kevätaurinko paistaa ja lämmittää jo mukavasti. Ulkoilukelit ovat mainiot ja poskilla leikkivät auringonsäteet tuovat ensi tuulahduksen tulevasta kesästä. Elämme maaliskuun loppupuolta ja makustelen maaliskuun nimeä mielessäni. Mielenkiintoinen nimi, mistäköhän se tulee? Jotta asiaan saa selvyyttä, täytyy kaivaa taas Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto ja Taivaannaulan perinnekalenteri esille ja tutustua asiaan.

Maaliskuun nimen alkuperästä löytyy monia näkemyksiä. Yleisin niistä on, että maaliskuun nimi tulee maa-sanasta. Maaliskuussa maa perinteisesti paljastuu lumipeitteen alta. Jonkun näkemyksen mukaan nimi tulee sanasta ”maali”, sillä maaliskuun hankikannolla on hiihdetty sopivaan paikkaan ampumaan maaliin. Näin ylläpidettiin ja harjoiteltiin elintärkeitä metsästystaitoja.

Maaliskuisen ”marjankuun”, syntymä on ollut tärkeä hetki. Marjankuun sanottiin ennustavan kolmen seuraavan kevätkuun säät. Jos marjankuun syntymän aikaan puhalsi kylmä pohjoistuuli, se ennusti kolmea kylmää kevätkuuta ja pitkää hidasta kevättä. Jos maaliskuu syntyi lempeällä etelätuulella, tulossa oli varhainen, kaunis ja lämmin kevät.

Savon alueella marjankuu on liittynyt myös avio-onneen. Nähdessään ensi kerran maalisen kuun, nuori mies tai nainen sanoi: ”Minä tervehdin sinua maaliskuu, minä pyydän sinua maaliskuu, näytä minulle kuppikumppania, jos minulla on onni ja rauha”. Sen jälkeen ei enää katsottu kuuta, eikä puheltu vaan mentiin heti nukkumaan, silloin unessa saattoi nähdä tulevan elämänkumppaninsa. Maaliskuun tuulta kutsuttiin honka- eli kaarnatuulen nimellä. Vanhan kansan mukaan Tapio pui ja kylvää kun tuuli keväisin katkoi puiden oksia, ravisti kaarnoja, kiidätti ja levitti puiden siemeniä ja käpyjä keväthangelle.

Vanha kansa tiesi, että ympäri vuoden ja ympäri kuunkierron puuaineksesta tulee erilaista, siitä riippuen milloin sen puun kaataa. Yksi muistisääntö oli, että maaliskuun ensimmäisen päivän iltana, auringonlaskun jälkeen kaadettu puu on ”palamatonta puuta”, joka palaa niin huonosti, että on turvallista käyttää kuumuutta kokevissa rakenteissa kuten saunan seinässä.

Toinen sääntö oli, että palamatonta puuta saadaan, kun puu kaadetaan 48 tunnin aikana ennen maaliskuun uudenkuun päivää. Puita voi kaataa koko päivän, mutta paras oli kaataa vasta auringonlaskun jälkeen. Puuaines kovettui kuivuessaan ja kuivuttuaan kilahti melkein kuin kivinen tai metallinen pinta. Pohjois-Suomessa suksipuut kaadettiin maaliskuun ensimmäisellä tai toisella neljänneksellä, silloin kaadetun puun katsottiin parhaiten pysyvän suorana kieroon kääntymättä.

Kevätaurinko saa haikailemaan jo kasvisten istutuspuuhiin. Jotta pahimmasta ”tuskasta” pääsee, voi aloittaa idätyksen. Idättämiseen sopivat muun muassa pavut, linssit ja herneet, vehnä, ruis, hirssi ja tattari. Lisäksi ituja voidaan kasvattaa muun muassa auringonkukansiemenistä, seesaminsiemenistä, sarviapilasta ja sinimailasesta.

1. Tarvitset suurehkon lasipurkin, harsokankaan, kuminauhan sekä idätettäviä papuja tai siemeniä.

2. Pese idätykseen käytettävä lasipurkki tai idätysastia huolella.

3. Neljännes purkin tilavuudesta on sopiva määrä siemeniä tai papuja. Huuhtele idätettäviä siemeniä tai papuja lämpöisellä vedellä, kunnes huuhteluvesi on kirkasta.

4. Laita siemenet likoamaan runsaaseen veteen 4–5 tunniksi ja pavut 6–12 tunniksi. Vettä tarvitaan noin kolme kertaa siementen tai papujen tilavuuden verran.

5. Huuhtele liotetut siemenet tai pavut ja laita ne lasipurkkiin tai idätysastiaan. Pingota lasipurkin päälle puhdas ja elintarvikekäyttöön soveltuva harsokangas kuminauhan avulla.

6. Nosta purkki ylösalaisin noin 45 asteen kulmassa astiankuivauskaappiin, joka on sopivan ilmava ja pimeä paikka itämiseen. Huuhdo 2–4 kertaa vuorokaudessa. Huuhtomisen jälkeen nosta purkki takaisin astiankuivauskaappiin.

7. Lajista riippuen itäminen kestää noin 2–5 vuorokautta. Idut sopivat syötäväksi, kun itujen pituus on 1–5 cm. Säilytä valmiit idut ilmavasti jääkaapissa, jossa ne säilyvät noin viikon ajan. Huuhtele ituja silloin tällöin sekä aina ennen käyttöä.

Jos tuntuu, että idättäminen on suuritöistä, herkuttelun makuun pääsee helpomminkin.

Pääsiäinen lähestyy. Jospa tänä vuonna laittaisitkin syötävän pääsiäisruohon. Ota laakea astia ja laita sen pohjalle suikaloitua sanomalehteä, päälle muutama kerros talouspaperia ja kastele ne hyvin. Ripottele pinnalle kuivattuja herneitä ja peitä astia kelmulla. Laita astia lämpimään ja valoisaan paikkaan ja parin päivän kuluttua alkavat ensimmäiset versot nostaa päätään. Voit napsia n. 10 cm korkuisia versoja voileivälle, salaatteihin tai ruoka-annosten koristeeksi. Sulje silmät ja nauti ensimmäisistä ”kesän mauista”.

Kaija Tuompo

Kirjoittaja on eläköitynyt kauha-artisti Pyhäjärveltä

#