torstai 19.5.2022 | 11:46
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Pyhäjärvisen Kalevi Lehtomäen ja hänen veljiensä yritys täytti viime vuonna 50 vuotta

Seija Martiskainen
Ke 26.1.2022 klo 09:20

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Metsäkone Ky on Kalevi Lehtomäen ja hänen veljiensä perustama yritys, joka on urakoinut Suomen lisäksi Venäjällä.

Venäjän ensimmäinen reissu oli Kostamuksen tienrakennustyömaalla vuonna 1975 ja toinen kerta Venäjän Karjalassa Lahdenpohjassa vuosina 1995 - 2001.

Lehtomäki on käynyt kansa- ja kansalaiskoulun Pyhäjärvellä. Niinimäen kansakouluun ei tuolloin ollut maantietä vaan noin neljän kilometrin koulumatka piti tehdä kesällä polkupyörällä ja talvella hiihtäen jopa 40 asteen pakkasessa hevospolkuja pitkin.

Pyhäjärvellä uusi kansalaiskoulu aloitteli tuolloin toimintaansa ja oli yksivuotinen, minkä jälkeen hän meni Haapajärvelle maamieskouluun vuonna 1965, joka oli myös yksivuotinen.

Urakointi hommat alkoivat heti maamieskoulun jälkeen ammatinharjoittajana vuonna 1966, kun Lehtomäki näki lehdessä Muhoksen Romuliikkeen ilmoituksen traktorilla vedettävistä perävaunuista puutavaran kuljetukseen.

Enso Gutzeitin pomo Antti Kaikkonen asui tuolloin Vuohtomäellä ja lupasi puutavaran ajourakkaa. Niinpä Lehtomäki matkusti Muhokselle ja kaupat syntyivät, joten romuliike toimitti perävaunun junalla Pyhäsalmen rautatieasemalle. Tästä alkoi Lehtomäkien yritystoiminta Massey Ferguson -maataloustraktorilla.

Kyseinen traktori oli ostettu vuonna 1959 maataloustöihin, mutta oli siinä isompiaan huomattavasti parempi, sillä siinä oli tuolloin harvinainen ajovoimanotto, joka turvasi hyvin yhteentoimivan vedon perävaunuun.

– Kuormat tahtoivat olla liian suuria vetotraktorin painoon nähden, joten Haapajärven liikkuvallapoliisilla Ollikaisella oli aika usein asiaa ylikuormasta sakkolapun merkeissä, Lehtomäki muistelee.

– Tästä siirryttiin pikkuhiljaa metsässä tapahtuvaan puutavaran kuljetukseen ja perustettiin velipoika Paavon kanssa vuoden 1971 lopulla Pyhäjärven Metsäkone Ky, sekä hankittiin ensimmäinen oikea metsätraktori puutavaran ajoon kannolta tienvarteen, Lehtomäki jatkaa.

Sanasto:

Kansakoulu: Kansakoulut olivat lasten sivistämiseksi tarkoitettuja kouluja ja ensimmäisissä kansakouluissa oli luokkia yleisimmin yksi tai kaksi, joissakin kolme. Koulut olivat pääsääntöisesti joko poika- tai tyttökouluja. Kansakoulu kesti viisi vuotta, mutta muuttui kuusi vuotiseksi 1921.

Kansalaiskoulu: Kansalaiskoulu eli jatkokoulu oli Suomessa vuosina 1958–1977 toiminut kansakoulun jälkeen suoritettu, yleensä kaksivuotinen koulu, joka oli mahdollista käydä siinä tapauksessa, että oppilas ei kansakoulun neljännen luokan jälkeen jatkanut oppikouluun.

Hevospolku: Hevospolut syntyivät kun tietä, autoja ja traktoreita ei ollut monessakaan paikassa maalla, vaan talvella oli käytössä reki, jota hevonen veti perässään ja oli käytössä muun muassa tukinajoa varten, mutta sitä sovellettiin myös lannan, rehujen ja halkojen kuljetukseen. Kesällä hevosen perässä oli pyörillä oleva kärry ja ihmiset matkustivat hevosen kyydillä eri paikkoihin kuten kauppaan tai kyläilemään. Kun käytettiin samaa reittiä hevosen kanssa niin maahan painautui jäljet kulkemisesta ja siitä nimitys Hevospolku.

Maamieskoulu: Entinen nimitys nykyiselle maataloutta käsittelevälle koulutusalalle, esim maatalousoppilaitos.

Kostamus: Kostamus on kaivosteollisuuskaupunki Kontokkijärven etelä- ja itäpuolella Karjalan tasavallassa, Venäjällä, lähellä Suomen rajaa.

Lahdenpohja: Lahdenpohjan kuuluessa Suomeen siellä oli vilkas satama sekä puunjalostusteollisuutta. Talvi- ja jatkosodan jälkeen alue luovutettiin Neuvostoliitolle. Vuonna 1945 Lahdenpohjasta tuli kaupunki.

Urakka: Sopimuksesta tehtävä työ, jonka työn ottaja eli urakoitsija suorittaa sovittua korvausta vastaan.

Siitä konekalusto alkoi pikkuhiljaa lisääntyä myös tekokoneisiin eli motoihin.

– Metsäkoneet ovat paljon kehittyneet 50 vuodessa. Urakoitsijan kannalta lähinnä mitta- ja tiedonsiirtolaitteiden alati muuttuessa on se huono puoli, että niiden jatkuva päivittäminen tuo aina lisäkustannuksia urakointiin.

Vuoden 1995 keväällä työntekijöitä uhkasi pitkät lomautukset.

– Niinpä annoin heille luvan käydä tutustumassa Venäjällä olevaan urakkaan, Lehtomäki kertoo.

Tuon reissun jälkeiset neuvottelut johtivat yhteistyöhön ja urakointihommat Venäjällä alkoivat toisen kerran kahdella motoketjulla ja kestivät noin kuusi vuotta.

– Työntekijöitä oli tuolloin suurimmillaan noin 25 henkilöä ja koneita kuusi ketjua, kertoo Lehtomäki.

Aika on kulunut ja Lehtomäen kaikki veljekset ovat jo eläkkeellä. Työntekoa he ovat yhä jatkaneet pienessä mittakaavassa, lähinnä omissa metsissä.

Lehtomäki kertoo olleensa firmassa se, joka hoitaa juoksevia asioita ja jos johonkin hommaan ei ketään saatu, se tehtiin sitten itse.

– Mieluisinta on kuitenkin ollut metsäkoneen ajo, kun siellä valtaa täysi rauha ja hiljaisuus sekä näkee paljon metsän eläimiä varsinkin keväällä. Haastavinta on ollut alkuajan sopimusten neuvottelut urakan antajan kanssa pienyrittäjänä, onneksi Koneyrittäjien liitto perustettiin ja sieltä sai tukea. Nuorin veljeksistä on ollut yhtiössä korjauspuolella ja vanhin on ollut metsässä motokuskina. Minä oon ollut se juoksupoika eli niin sanottu toimitusjohtaja, Lehtomäki naurahtaa.

Harrastuksiin Lehtomäellä kuuluu hiihto ja hirvenmetsästys jo ihan kunnon ylläpitämisen vuoksi. Hirviporukkaan kuuluu saman alan ihmisiä niin ajatustenvaihto on ollut mukavaa.

Marjastus on myös mieluista hyötyliikuntaa Lehtomäen mielestä.

#