maanantai 15.8.2022 | 04:29
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Geologinen tutkimusprojekti alkaa Vihannin ja Pyhäsalmen välisellä alueella – Tieteellinen tutkimusprojekti tarkastelee alueen kallioperän syntyä ja kehitystä

Satu Kangas-Viljamäki
Ma 10.1.2022 klo 06:00

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) monivuotinen, geologinen Vihanti-Pyhäsalmi alueen tutkimus- ja kartoitusprojekti alkaa tammikuussa 2022 ja toimii alustavien suunnitelmien mukaan seuraavat neljä vuotta.

– Jokainen vuosi suunnitellaan erikseen ja vuosittain tarkennetaan, mitä ja missä minäkin vuonna tutkitaan, Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija ja projektipäällikkö Jukka Konnunaho kertoo.

Tutkimusta tehdään Oulaisten, Merijärven, Pyhäjoen, Raahen, Haapaveden, Kärsämäen, Pyhäjärven, Pyhännän, Haapajärven ja Siikalatvan kuntien alueella.

– Alue muodostaa ison geologisen kokonaisuuden. Alueella ei ole tällä hetkellä muita varauksia, joten voimme tutkia tätä yhtenäistä aluetta paremmin. GTK tekee alueelle kaivoslain mukaisen varausilmoituksen pitkäkestoisten tutkimusten turvaamiseksi, Konnunaho sanoo.

Konnunaho painottaa hankkeen olevan puhtaasti tieteellinen ja keskittyen moninaisen geologisen tiedonkeruuseen. Näitä voivat monet eri tahot hyödyntää omissa tarkoituksissaan.

– Alueen kallioperää on kartoitettu samassa mittakaavassa viimeksi 90-luvulla, ja Geologian tutkimuskeskuksen lakisääteinen tehtävä on tutkia Suomen maankamaraa sekä tuottaa siitä uutta tietoa. Olemme tehneet tätä työtä jo yli sata vuotta aina Hangosta Petsamoon.

Tutkimusprojektin tavoitteena on siis selvittää alueen geologista kehitystä, kivien kerrosjärjestystä, rakenteita sekä kallioperän geofysikaalisia ominaisuuksia kuten magneettisuutta, tiheyttä ja sähkönjohtavuutta.

– Tieto lisää ymmärrystä Suomen kallioperästä ja sitä tietoa tarvitaan monilla yhteiskunnan tasoilla. Ajatellaan vaikkapa geotermistä energiaa eli kalliolämpöä. Tutkimuksesta selviää, voiko alueen kalliota ryhtyä poraamaan tätä tarkoitusta varten. Tutkimus antaa tietoa myös muun muassa rakentajille, malmin ja mineraalien etsijöille sekä hyvän rakennuskivien ja sepelin etsijöille.

Tutkimussuunnitelmaan kuuluvat niin maasta kuin ilmasta käsin tehtävät geofysikaaliset mittaukset ja kevään, kesän ja syksyn aikana tutkimusalueella tehtävät kallioperän kartoitukset. Kallioperäkartoituksessa havainnoidaan lohkareita ja kallioperää ja otetaan näytteitä kevein menetelmin, esimerkiksi kivivasaralla. Tutkimuksen myöhemmässä vaiheessa voidaan maastossa tehdä maa- tai kallioperänäytteenottoa kairaamalla.

– Tavalliselle kansalaiselle hanke ei näy juuri mitenkään. Hanke tuo alueelle uusia ihmisiä, mutta meidät tunnistaa autoissa ja vaatteissamme olevista tunnuksista. Ilmasta tehtävät geofysiikan mittaukset näkyvät ihmisille matalalla lentävinä helikoptereina, jotka viipyvät samoilla alueilla joitain päiviä, Konnunaho kertoo.

Helikoptereissa olevat laitteistot mittaavat alueen magneettisia ominaisuuksia, joilla voidaan mallintaa esimerkiksi malmin sijoittuminen kalliossa.

– Uudella 3D-tekniikalla kerrostumat mallinnetaan 3D-kuvaksi entisten tasokarttojen sijaan. Mittausten perusteella on myös helpompi nähdä ne paikat, mistä kairaaminen on järkevintä.

Tutkimuksista tiedotetaan ja koneelliseen näytteenottoon pyydetään aina maanomistajan lupa.

Hanke rahoitetaan Geologian tutkimuskeskuksen omasta budjetista ja siinä on mukana lähes kaikkien GTK:n aluetoimistojen väki.

– Hankkeessa työskentelee useita geologeja, geofyysikoita, tutkimusassistentteja sekä erilaisten tutkimusmenetelmien asiantuntijoita.

Sitä, milloin työn tulokset ovat yleisön tarkasteltava, on hankkeen tässä vaiheessa mahdotonta sanoa.

– Tämä on pitkäjänteistä työtä ja tietojen käsittely kestää aikansa. Valmistuttuaan ne ovat kuitenkin kaikkien saatavilla.

#