maanantai 15.8.2022 | 04:21
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Erja Vaarala-Saarenpää hartauskirjoituksessaan: Muista kastettasi!

Pe 14.1.2022 klo 10:00

Meistä kukaan tuskin muistaa omasta kasteestamme mitään. Olemme voineet kuitenkin kuulla kerrottavan siitä myöhemmin. Nykyään voimme jopa katsoa oman kastejuhlamme jälkikäteen, joka on tosi hienoa. Mutta miksi pitäisi muistella omaa kastehetkeä?

Arjen keskellä niin nuoret kuin me vanhemmatkin olemme keskellä monenmoista hyörinää ja tilanteita, joissa koemme riittämättömyyttä. Meidän omat voimamme ja taitomme eivät aina riitä. Eikö silloin olisi hyvä muistaa, että olemme suuria ihmeitä. Olemme jokainen yksilöitä, jollaista ei maanpäällä ole toista samanlaista.

Kasteessa meille myös annetaan lahja. Jumala ottaa meidät omakseen ja nimeltä kutsuu meitä. Me saamme koko loppuelämämme turvautua hänen rakkauteensa. Meillä on jokaisella myös omat erityiset lahjamme ja kykymme, joita voimme käyttää niin itsemme kuin toistemme iloksi.

Kaste on siis lahja ja tehtävä. Meidän vanhempien tehtävä on myös opettaa lapsellemme, miten voimme olla yhteydessä Luojaamme, Taivaalliseen Isällemme. Rukous on meille etuoikeus ja puheyhteys Jumalalle; eletystä elämästä, tulevista toiveista, arjessa ja juhlassa.

Olemme saaneet kasteeseen liittyen myös kummeja. Kummeista on voinut tulla ystäviämme, jotka voivat olla tukenamme erilaisissa elämän vaiheissa. Niille, joilla on lapsia, kaste antaa myös turvaa siitä, että lapsi on Jumalan, Taivaallisen Isän oma.

Tiedätkö, miksi kirkoissa on kastemalja aina esillä? Ei vain silloin, kun joku kastetaan, vaan joka päivä. Juuri tästä syystä, että muistaisimme kastettamme. Muistaisimme mitä olemme saaneet lahjaksi, silloin kun meidät on kastettu kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Se antaa meille iloa, luottamusta ja toivoa niin hyvinä kuin pahoinakin päivinä ja kaste saa olla kantamaassa meitä silloinkin, kun siirrymme tästä ajata iäisyyteen.

”Jumala, olen täydellinen, sillä sinä loit minut. Olen kaunis, sillä olen sinun kuvasi. Olen ihme, ihme yhä uudestaan. Olen arvokas, sillä sinä rakastat minua. Minussa on sinun salaisuutesi. Iloitset minusta, siitä, että olen. Ja minä en halua koskaan unohtaa, kuka oikeasti olen. Olen pala sinua, sillä olet antanut minulle elämän hengen.”

-Pirjo Kantala-

Kirjoittaja toimii seurakuntapastorina Pyhäjärven seurakunnassa

#