maanantai 15.8.2022 | 03:59
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Ilmari Luhtasela kolumnissaan: Ståhlberg ja Kallio muistetaan

Ke 5.1.2022 klo 13:30

Tammikuussa tulee kuluneeksi 157 vuotta tasavallan ensimmäisen presidentin Kaarlo Juho Ståhlbergin syntymästä. Tiedossani ei ole, miten virallinen Suomen tasavalta tätä muistopäivää aikoo viettää. Toivottavasti jollain tavoin noteeraa, sillä se olisi vähintä mitä voisi toivoa, kun ottaa huomioon maamme historian ja erityisesti itsenäisyytemme alkuajat. Aiheetta ei ole syntynyt toteamus, että K.J. Ståhlberg on ollut ”Suomen hallitusmuodon isä” ja ”tasavallan perustaja”. K.J. Ståhlberg kuoli syyskuun 22. päivänä olympiavuonna 1952.

Kansallisten merkkimiestemme joukossa Suomen ensimmäinen presidentti Ståhlberg on henkilö, jonka osuutta itsenäisyytemme alkutaipaleella ja sitä ennen ei saa unohtaa. Haapajärvellä on yritetty pitää huolta siitä, että presidentti Ståhlbergin muisto säilyy. Entistetty Ronkaalan vanha pappila oli hänen kotinsa. Alavieskan vuosien jälkeen tulevan presidentin isä Johan Gabriel Ståhlberg oli Haapajärvellä pappina 1869-1873. Hänen kuolemansa jälkeen muu perhe jäi asumaan Haapajärvelle ja muutti myöhemmin Ouluun.

Meillä täällä Kalajokilaaksossa on ollut aihetta elvyttää tasavallan presidentti Kyösti Kallioon liittyvän muistamisen ohella myös Haapajärvellä lapsuutensa viettäneen K.J. Ståhlbergin muistoa. Nivalassa on Kyösti ja Kalervo Kallion museo. Kaisa ja Kyösti Kallion hauta on Nivalan kirkkomaalla. Haapajärvellä on 1960-luvulla entistetty Ronkaalan vanha pappila, joka oli aikoinaan Kaarlo Juho Ståhlbergin lapsuuskotina. Presidentti Ståhlbergin isän Johan Gabriel Ståhlbergin viimeinen leposija on Haapajärven kirkkomaalla aivan kirkon lähellä.

Haapajärvellä Ronkaalan vanha pappila ehti olla vuosikymmenien ajan myös kunnantalona, joten sillä on myös siihen liittyviä muistoarvoja. Ennen muuta tämä entistetty vanha pappilarakennus ja kunnantalo tunnetaan nykyisin Ståhlbergin lapsuudenkotimuseona. Siihen on käynyt tutustumassa moni myöhempien aikojen presidenteistä, viimeksi presidentti Sauli Niinistö 2014 heinäkuun alussa.

Jäädäänpä odottamaan ja katsomaan, miten Suomen valtio muistaa tasavallan perustajaksi mainittua ensimmäistä presidenttiään K.J. Ståhlbergia, kun hänen syntymästään tulee tässä tammikuussa kuluneeksi 157 vuotta. Olihan Ståhlberg Suomen tasavaltaisen ”hallitusmuodon isä.”

Tässä jokilaaksossa ei ole unohdettu K.J. Ståhlbergia eikä Kyösti Kalliota. Molemmat ovat olleet tasavallan rakentajia, joista isänmaa saa olla ylpeä. Me tämän päivän kalajokilaaksolaiset ja suomalaiset teemme kunniaa heidän muistolleen.

Kirjoittaja on historiaa harrastava Kalajokilaakson entinen päätoimittaja.

#