torstai 19.5.2022 | 10:49
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kunnostusverkostoa kootaan Pyhäjoen vesistöalueelle – Tavoitteena on parantaa Pyhäjoen ja sen valuma-alueen vesien tilaa kokonaisvaltaisesti

Outi Levä
Ma 27.12.2021 klo 12:41

Pyhäjokialueen kunnissa on parhaillaan menossa Pyhäjoen vesistökunnostusverkon kokoaminen. Pyhäjokialueen kunnat, Pyhäjärvi, Pyhäjoki, Oulainen, Merijärvi, Kärsämäki ja Haapavesi sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat neuvotelleet edellytyksistä perustaa vesienhoidosta ja -kunnostuksesta vastaava yhdistys, jonka toiminta kattaisi koko Pyhäjoen valuma-alueen. Tavoitteena on parantaa Pyhäjoen vesistöalueen tilaa kokonaisvaltaisesti. Nyt menossa on valmisteluhanke. Valmisteluhankkeen vetäjänä toimii Hannu Kulju.

Valmisteluhankkeella luodaan pohjaa suuremmille ja vaikuttavuuksiltaan merkittävimmille hoito- ja kunnostustöille. Vuoden 2022 loppuun jatkuvasta valmistelusta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus maksaa 66 %, kuntien ja seutukuntien osuus on yhteensä 34 %.

Hankkeen tavoitteena on perustaa vuoden 2022 loppuun mennessä työnimellä Pyhäjoen vesistö ry rekisteröitävä yhdistys, joka ottaisi joen kunnostus- ja parannustoimenpiteet suuremmille hartioille.

– Hankkeessa luodaan mm. yhdistyksen säännöt ja vesistöjen kunnostusta ja hoitoa koskeva toimenpideohjelma vuosille 2023-2027, kertoo hankkeen vetäjä Hannu Kulju.

– Kärsämäellä Pyhäjokialueen vesistöalueeseen kuuluvat pienet ja isot järvet, kuten Nurmesjärvi sekä kaikki joet, kuten Kärsämäenjoki, Juurusoja, Luomajoki ja Vuohtojoki. Myös Pyhäjärveltä ovat mukana kaikki järvet, kuten Pyhäjärvi ja Parkkimanjärvi ja joet, kuten Komujoki ja Parkkimajoki, hän jatkaa.

EU-direktiivin mukaan vuonna 2027 vesistöjen ekologisen tilan on oltava vähintään hyvä. Nyt Pyhäjoen vesistöalueen järvipinta-alasta 78 % täyttää asetetun tavoitteen ja Pyhäjoen ja sen sivujokien jokipituudesta vain 34 % on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Vesistöjä on hoidettu perinteisesti vesikasvillisuutta poistamalla, ns. roskakalaa eli särkiä ja lahnoja vesistöistä poistaen ja ruoppauksin sekä kalaistutuksin.

– Tärkeää on, että vesistöihin joutuisi mahdollisimman vähän vesistöä kuormittavia tekijöitä, kuten fosforia, typpeä tai kiintoaineita. Myös roskaamisella kuormitetaan vesistöjä. Kokonaisuudessaan maataloudesta tuleva haja-kuormitus on suurin kuormittava tekijä. Maataloudesta aiheutuvien kuormitusten vähentäviä tekijöitä voisivat olla esimerkiksi syyskynnöistä kevätmuokkaukseen siirtyminen ja suoja-alueiden lisääminen. Valmisteluhankkeen tavoitteena on myös löytää mahdollisimman hyvä ratkaisu vesistöjen kunnostuksen ja hoidon piirissä työskentelevien toimijoiden, kuten kalatalousalueiden, osakaskuntien ja kuntien, väliseen yhteistyöhön, Kulju sanoo.

Asiaan liittyvät tai siitä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä hankevalmistelija Hannu Kuljuun tai Pyhäjärven Kehitys Oy:n puheenjohtaja Markku Kärkkäiseen tai Haapaveden kaupungin tekniseen johtajaan Teemu Niemimäkeen, joka toimii hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.

#