sunnuntai 24.10.2021 | 09:13
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Ilmari Luhtasela kolumnissaan: Hirvikärpäsistä karhun kannoille

To 7.10.2021 klo 13:30

Syyskuu oli ja meni. Nyt on jo lokakuu. Ikkunastani näkyy tontin laidalla kolme pihlajaa. Marjoja oli paljon tänä syksynä, mutta nopeasti ne vain katosivat, kun parvi lintuja tuli paikalle. Ei siinä mennyt todellakaan kuin hetki, kun pihlajanmarjat olivat tipotiessään.

Sen verran on tullut käydyksi puolukoita poimimassa, että on voinut havaita taas kerran hirvikärpästen olemassaolon. Ei ole aina ehtinyt edes metsikköön mennä, kun on tuntenut liikehdintää niskatukassa tai parrassa. Hirvikärpäset, ne viheliäiset. Tukasta ja parrasta niitä sai irrotella kynsien avulla ja vielä kotona karistella viimeisiä irti tiheällä kammalla.

Ei ollut takavuosina tuota hirvikärpäsarmeijaa marjastajia kiusaamassa. Ollaan silti onnellisia, että ihmisillä on keinot päästä niistä irti. Toinen on tilanne vaikkapa hirvillä. Kerrotaan, että joskus on kaadetuista hirvistä saattanut löytyä tuhansia hirvikärpäsiä. Voi vain kuvitella, mikä hätä ja tuska hirviparoilla on hirvikärpästen takia.

Karhun kaato on oma lukunsa. Harvinaistahan karhun ampuminen on, mutta kaipa niitä on tarpeellista kellistää kannan kasvaessa liian suureksi. Onneksi nykyisin ei sentään olla karhua kaatamassa enää keihäällä niin kuin joskus ennen, kauan sitten. Me vanhemman polven ihmiset muistamme, että Topeliuksen Maamme -kirjassa kerrottiin mm. karhunkaataja Martti Kitusesta. Karhusta on tehty Karhu-oopperakin. Ylivieskalaislähtöinen Taisto Polvi oli laulamassa Virroilla esitetyssä oopperassa jo 1995.

Karhu sinänsä on kautta aikojen ollut kunnioitettu eläin. Joissakin kulttuureissa sitä pidetään pyhänä eläimenä, jopa palvottuna jumalolentoina. Haapajärveläistaustainen uskontotieteilijä ja professori Juha Pentikäinen kertoi jo vuosia sitten Haapajärvellä pidetyssä Karhun kannoilla –näyttelyssä näistä asioista.

Karhu esitettiin yhtenä keskeisimmistä suomalaisuuden symboleista, jonka kautta Suomi-kuva välittyy. Avainsanana on metsä. Onhan karhu metsän eläin, metsän kuningas. Karhun myyttinen rooli korostuu karhun ja ihmisen keskinäisessä suhteessa, toisaalta pelon ja kunnioituksen, toisaalta taas palvonnan ja uskomusten muodostaman vastavuoroisuuden kautta.

Tästä karhun ja ihmisen erityissuhteesta kai johtuu, että karhulla on monenlaisia lempinimiä. Meille tavallisille tasamaan tallaajille tutuimpia lienevät nalle, mesikämmen ja kontio, mutta tutkijat pystyvät luettelemaan ainakin yli sata karhun lempi- tai kutsumanimeä.

Suomen vaakunaeläimeksikin karhu taitaisi sopia paremmin kuin leijona.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva toimittaja Haapajärveltä

#