maanantai 29.11.2021 | 14:13
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Pyhäsalmen kaivokseen suunnitteilla oleva pumppuvoimala tulee olemaan laatuaan ensimmäinen Suomessa ja maailmalla: "Pelkästään 1400 metrin pystysuora veden pudotuskorkeus päässee ennätyskirjoihin"

Seija Martiskainen
To 30.9.2021 klo 08:00

Pyhäsalmen kaivoksen maanalainen kaivostoiminta loppuu keväällä 2022, ja rikastamolla työ jatkuu aina vuoteen 2026. Kaivoksen alueella toimii Pyhäjärven Callio, joka mahdollistaa uusien liiketoimintojen syntymisen kaivosympäristöön, esimerkiksi koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan.

Calliolla on hyvät edellytykset toimintaansa Pyhäjärvellä, koska paikkakunnalla on erinomaiset rautatieyhteydet muun muassa bioenergiajakeiden ja suurten tai raskaiden komponenttien ja materiaalien kuljettamiseen. Callion toiminta edellytysten etuna on hyvät yhteydet vuoriklusteriin.

Lähellä sijaitsee myös yhteistyökorkeakouluja, kuten Oulun yliopisto (170 km), Itä-Suomen yliopisto (150 km) ja Jyväskylän yliopisto (180 km).

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on käsitellyt 2.9.2021 Pyhäjärvelle, Pyhäsalmen kaivokseen suunnitellun suuren kokoluokan energiavaraston (PPHES) investointitukiasiaa ja päättänyt puoltaa Työ- ja elinkeinoministeriön esitystä 26.3 miljoonan euron investointituen (21% koko hankkeen kustannuksista) myöntämisestä hankkeelle.

Hankkeen toteutuminen on kulmakivenä Pyhäsalmen kaivosalueelle ja sen lähialueille kehittyvälle Pyhäjärven Callion yrityspuistolle.

– Suuren harppauksen investointipäätöstä kohti ottanut energiavarastohanke toisi Callion yritysalueen mahdollistamisen lisäksi itsessäänkin suurena infrahankkeena merkittävän määrän työtä rakennemuutospaikkakunnalle. Alueen monet tuulivoimahankkeet ja siirtoverkkojen vahvistamisinvestoinnit tukevat Pyhäjärven sopivuutta laajamittaiselle energian varastoinnille, Pyhäjärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouni Jussinniemi kertoo.

– Kaivoksen uusiokäyttö työllistää ja tuo kaupungille verotuloja esimerkiksi pumppuvoimalan rakennusvaiheessa. Alustavien suunnitelmien mukaan voimalan pitäisi valmistua vuonna 2025. Työllistymistä saadaan aikaan myös voimalan käytönaikaisen toiminnan kautta, hän jatkaa.

Energian varastointia varten kaivokseen louhitaan paljon uutta tilaa. Vuosien 2022-2025 aikana kaivokseen louhitaan täysin uudet maanalaiset tilat veden varastointia varten, mikä on hankkeen kalleimpia ja työläimpiä osia. Ylävarastona käytetään olemassa olevaa avolouhosta.

Tuoreen tukipäätöksen jälkeen hankkeen valmisteluvaihe tulee päätökseensä ja siirtyy jatkosuunnittelu- ja lupaprosessivaiheeseen. Hankkeen investointipäätöstä odotetaan tapahtuvaksi muutaman kuukauden sisällä.

– Pumppuvesivoimaan perustuva energiavarasto pystyy reagoimaan nopeasti ja suurella volyymilla tuotannon ja kulutuksen välisen eron vaihteluihin. Hankkeen rakentamisaika on arvioitu olevan kolme vuotta ja sen tekninen käyttöikä olisi yli 50 vuotta, Jussinniemi kertoo.

Pyhäsalmen energiavaraston kokoluokka on sähkötehossa 75 MW ja kapasiteetissa 530 MWh. Pitkän käyttöiän lisäksi Pyhäsalmen energiavarastoa puoltavat erityisesti energiavaraston koko (tuotanto 7 h), alavesialtaan volyymi (162 000 m3), erinomainen hyötysuhde (77 %), pienet käyttökustannukset sekä huolto- ja korvausinvestointien minimaalinen tarve.

– Suomen suurimman energiavaraston valmistelu on ollut mielenkiintoinen tehtävä Pyhäjärvellä. Nyt käynnistyy hankkeen tarkempi suunnittelu. Kaivokseen toteutettuna pumppuvoimala tulee olemaan laatuaan ensimmäinen Suomessa ja maailmalla. Pelkästään 1400 metrin pystysuora veden pudotuskorkeus päässee myös ennätyskirjoihin, toteaa Pyhäjärven Callion kehitysjohtaja Sakari Nokela.

Vesi pysyy Suomessa ja suomalaisilla

VESI ON meidän -kansalaisaloite keräsi helmikuussa 2020 tarvittavat 50 000 allekirjoitusta hieman yli vuorokaudessa. Kaikkiaan allekirjoituksia kertyi yli 89 000.

Kansanedustajat siunasivat täysistunnossa aloitteen Maa- ja metsätalousvaliokunnan aiemman mietinnön mukaisena. Mietintö tuki yksimielisesti Vesi on meidän -nimisen aloitteen sisältöä.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk) sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa: ”Kohtuuhintaisen puhtaan veden saanti, se on perusoikeus ja osa kansallista terveysturvaa ja osa kansallista huoltovarmuutta”.

– Vesi on ihmiselämän kannalta välttämätön perushyödyke kuten ilma. Kaikki tarvitsevat juomavettä ja vettä peseytymiseen. Kaikki yhteiskunnan toimijat tarvitsevat vettä jollain tapaa, elämää ei olisi ilman sitä, toteaa Jouni Jussinniemi

Kansalaisaloitteen takana olivat Joona Mielonen, Olli Kohonen, Hilkka Haaga, Vesa Plath, Heidi Hietalahti ja Jouni Jussinniemi

#