maanantai 20.9.2021 | 14:58
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Heikki Syrjäniemi pakinassaan: Kirkossa oli akkojen ja ukkojen puoli

Ke 8.9.2021 klo 18:30

Meillä päin on äimistelty viime päivinä talibanien valtaannousua Afganistanissa. Uusien hallitsijoiden mukana otetaan käyttöön islamilainen sharia-laki, joka näin länsimaisen oikeustajun mukaan tuntuu aika barbaariselta ja armottomalta. Äärimmillään sharia-laki pitää sisällään raajojen katkaisut, kivityskuoleman ja ruoskimisen.

Harvemmin tulee ajatelleeksi, kuinka lähellä on aika, jolloin kaidalta polulta luisuneita luikureita piiskattiin julkisesti raipoilla myös Haapajärvellä. Ei meidän tarvitse mennä ajassa taaksepäin kuin 200 vuotta, Pehkosen pihapiirissä pieksettiin joron jäljille joutuneita konnia. Se on muuten ihmiskunnan historiassa tosi lyhyt aika. Ja täällä elettiin kuin talibanien maassa. Varsinkin köyhien rosvojen kohtalo oli tukala. Jos rikollinen ei kyennyt maksamaan sakkoja, tuomio vaihtui raipparangaistukseen. Piiskauksen jälkeen rikollisen ahteri voideltiin kermalla kipujen lievittämiseksi. Perimätiedon mukaan viimeinen Pehkosen piiskamäntyjen alla suoritettu piiskaus tapahtui 1800-luvun alussa. Viimeisen raipparangaistuksen saanut oli kuusaalainen mieshenkilö.

Me olemme usein ihmetelleet islaminuskoisten naisten pukeutumissääntöjä ja käyttäytymisnormeja. Tässäkään asiassa meidän ei tarvitse mennä kuin 60 vuoden taakse. Selänteen alueella elettiin silloin tiukemman kontrollin aikaa. Suntion virkaa kirkossa toimittanut Isä-Antti kertoi minulle, että tuo on ukkojen puoli ja toinen kirkon siipi on akkojen puoli. Lapsena en ajatellut siinä olevan mitään kummallista. Se oli vain näin sovittu. Viime vuosisadan alkupuolella naisten ja miesten ei sopinut mennä keskenään kirkonpenkkiin. Molemmille sukupuolille oli omat loosit ja sitä pidettiin aivan normaalina.

Vaikka miesten ja naisten töitä ei oltu kirjattu mihinkään virallisesti, naisten paikka oli hellan ääressä. Se oli itsestään selvyys. Oli siinä Minna Canthilla ja muilla tasa-arvoaktivisteilla työsarkaa naisten aseman kohentamisessa.

Kun katsoo vanhoja kuvia seuratilaisuuksista, naisilla on yleensä ollut huivi päässä leuan alta köytettynä. Herättäjä- eli körttijuhlilla pukeutuminen noudatti ennen hyvin samanlaista kaavaa. Naisilla oli musta pitkä hame ja huivi päässä. Miehen körttipukuun kuului pystykauluksinen takki, jonka takahelmassa oli kolmiosainen halkio. Paita oli kaulukseton, eikä solmiota käytetty. ”Körttien” pukeminen oli merkki mielenmuutoksesta, heräämisestä, pyrkimyksestä koreilun ja synnin välttämiseen.

Myös naisten harrastusvaatetus oli yli 50 vuotta sitten erilainen. Naisten ei sopinut käyttää bikineitä uimarannoilla ja hiihtokilpailussakin hameenhelmat lepattivat.

Kirjoittaja on Selänne-lehden grand old man

#