maanantai 20.9.2021 | 14:24
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Haapajärveltä maailmalle ponnistanut Lehtivihreät on iskussaan yli 20 vuoden tauon jälkeen: "Soitimme 2-3 biisiä ja huomasimme, että hommahan toimii. Me naurettiin kippurassa ja jatkettiin juttuja siitä, mihin ne viimeksi jäivät"

Emilia Tiitto
Ke 4.8.2021 klo 15:57 | päivitetty ke 15:59

Lale, Pena, Jukkis ja Frank kolauttelevat nyrkkejään yhteen. Nelikko on kokoontunut vanhalle kotipitäjälle, Haapajärvelle, 20 vuoden jälkeen. Edellispäivänä muusikot treenasivat pitkästä aikaa kaikki yhdessä. Ilmassa oli jännitystä, käsien tärinää ja huumoria.

– Soitimme 2-3 biisiä ja huomasimme, että hommahan toimii. Me naurettiin kippurassa ja jatkettiin juttuja siitä, mihin ne viimeksi jäivät.

Vanhat biisinsä kaverukset olivat unohtaneet hyvällä tavalla kokonaan. Nyt tuli otollinen aika nostaa vanhat kipaleet pöydälle.

– Pöly on laskeutunut 20 vuoden aikana riittävästi, mutta 20 vuotta ei ole muuttanut meitä ollenkaan.

Lehtivihreät muistetaan erityisesti vuosilta 1994-1998, jolloin yhtye eli aktiivisinta aikaansa. Pienestä asti eri instrumentteja soitelleet pojat päätyivät samaan kaveriporukkaan ja perustamaan yhtyeen soittelun ilosta.

– Meidän piti saada täyttää tyhjiö ja purkaa energiaamme johonkin, bändiläiset muistelevat.

Bänditreenit pidettiin Stollella, missä itse tehtyjen kappaleiden oli määrä kuulostaa pirteältä kesäpopilta.

– Olemme aina halunneet tehdä rokkia eri muodoissa. Välillä soitimme iskelmää, mutta siinäkin pidimme kitarat mukana.

Niinpä bändin suosion syvetessä kesäpopit vaihtuivat vakavimpiin melodioihin.

– Kun keikkailimme ja olimme tekemisissä eri bändien kanssa, tajusimme, ettemme edustaneetkaan enää pirteää poppia.

Vaikka Lehtivihreät aloitti soittamaan jo vuonna -92, kuvailee bändi todellisen musabisneksen alkaneen vuonna -94.

– On ehkä helpompi sanoa, missä päin Suomea emme ole keikkailleet.

Apulannan rumpalin kautta Haapajärven pojat pääsivät mukaan levy-yhtiöön. Lahtelaisen Levy-yhtiön penkeissä istuivat Apulannan lisäksi, Tehosekoitin ja Punaiset messiaat.

– Missään vaiheessa meillä ei ollut tavoitteita. Teimme hommia vailla päämäärää emmekä yrittäneet liikaa. Levy-yhtiöltä saimme aina vapauden tehdä mitä halusimme.

Yhtye julkaisi aktiiviuransa aikana albumit Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa (1996), Istanbulissa (1997) ja Unta ja nälkää (2000).

Vuonna -98 yhtyeen kitaristi Lale jätti yhtyeen. Trio jatkoi musiikin tekemistä aina vuoteen 2003 asti.

– Joka viikonloppu, pakkasöinäkin, autoon sulloutuminen ja ympäri Suomea ajaminen vei henkisiä resursseja eikä kantanut enää hedelmää. Tietyn ajan sitä jaksaa, mutta lopulta loppuu bensa. Oli tervettä lopettaa.

Bändiläiset painottavat, että bändin hajoaminen ei tapahtunut riidoissa. Täysi-ikään tultuaan jokainen lähti Haapajärveltä omille teilleen.

– Kaikki jatkoimme musiikkia omilla tahoillamme eri bändeissä. Musiikki on meille sama asia kuin jos kysyisi kalalta, miltä tuntuu olla vedessä.

Lehtivihreitä pyydettiin tekemään come back Lappeenrannassa pidettävillä LPRHC Festeillä 6.-7.8. Ketään ei tarvinnut painostaa mukaan.

– Jos ekoista treeneistä ei olisi tullut mitään, emme olisi jatkaneet. Ideoita tulee ja menee, joskus pienempiä, joskus isompia, mutta aina hyviä.

Nyt poppoo on harjoitellut kolme kertaa Helsingissä ja kolme päivää Haapajärvellä, jonne logistiikka ja käytännön syyt toivat bändiläiset.

– Settilistalla on kappaleita kaikilta levyiltä. Otimme mukaan niitä, jotka tuntuivat luontevilta sekä pari sellaista, mitä yleisö haluaa kuulla.

Musisoidessaan pojat elävät hetkessä.

– Elämme vartti kerrallaan, emmekä mieti mitään sen enempää. Vältämme tietoista suunnittelua.

Lehtivihreät arvelee viehätyksensä piilevän siinä, etteivät he koskaan ole yrittäneet liikaa. Musiikki on ollut aina lapsellista leikkiä, ja edelleen poikamainen hauskuus on vahvasti läsnä.

– Tämän hienon hetken kokeminen otti 20 vuotta, mutta nyt bändi on parhaimmassa iskussaan, me nautitaan musiikista ja rakastetaan toisiamme.

#