torstai 29.7.2021 | 06:21
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Heikki Syrjäniemi pakinassaan: Hillasosialistit ovat harvassa

To 22.7.2021 klo 18:00

Merkilliseksi muuttuu ihmisen mieli hilla-aikojen koittaessa. Hyvätkin ystävät kaikkoavat aamuhämärissä ennen kukonlaulua hillasoille eivätkä hiisku olinpaikasta hitustakaan. Varsinkin tänä vuonna hyvät hillapaikat ovat suuria salaisuuksia, koska kesäkuun yksi hallayö verotti Selänteen alueella satoa merkittävästi. Näin jaettavaa riittää vain tosi rohmuille.

Toissaviikolla koin mielessäni telepatiaa. Jostain syystä kärsämäkinen, kovanluokan hillamies Myllymäen Alpo pomppasi aivokalvolleni. Eikä mennyt päivääkään, kun yhytin Alpon Pyhännällä, Akselin ja Elinan asemalla, jota Koposet pitävät nykyisin hengenpitimiksi. Turisimme niitä näitä ja kohta vaihdoimme hillatietoja. Alpo on sen sortin sosialisti, että hän haluaa jakaa hillapaikkojaan lähimmäisilleen. Sitä voisi sanoa sydämen sivistykseksi. Kerran Alpo oli sattunut samaan hillapaikkaan kärsämäkisen vanhemman pariskunnan kanssa. Alpo oli luvannut visusti, ettei hän ilmesty tänne nokkimaan niin kauan kuin ystävät suinkin kykenevät koluamaan salaisen rämeen reunoja. Ja sopimus on pitänyt.

Ajelin Pyhännältä kotiin päin ja poikkesin tien varressa olevaan korvenkätköön. Käkkärämäntyjen takaa löysin kullankeltaisia hilloja. Nokin marjat parempaan talteen. Saalis oli vain kolme litraa. Siinä paikassa oli suurin osa raakoja. Jätin hillat rauhassa kypsymään. Parin päivän päästä tohautin samaan paikkaan jo aamuseitsemältä siinä uskossa, ettei kukaan ollut ennen minua ehtinyt marjastamaan. Vastaani rämpi Pyhännän mummu ämpäri täynnä hilloja. Hän oli puhdistanut minun hillat nokkani edestä. Olisihan minun pitänyt ymmärtää tökätä vesakkomyrkytyslaput pöpelikköön mummelin kauhuksi. Niine hyvineen mummu hyppäsi pyörän päälle ja polki kettinki kireällä kotiin.

Hillakuumeen kourissa polkaisin automobiilillä Pudasjärven selkosille. Siellä tapasin toisen hillasosialistin. Vanha armeijakaverini Paavo Tolkkinen jakoi yhteistä hyvää auliisti myös vanhoille aseveljille neuvoen paikallisia hillapaikkoja. Paavo oli hoitanut viimeiset työvuodet sivistysjohtajan virkaa. Ei siis ollut kumma jos hillasosialismi oli hiipinyt työn lomassa alitajuntaan. Hänelle oli myös auennut uusi opetushallituksen punoma opetussuunnitelma, missä ratkotaan elämän kokonaisuuksia empatiataitoineen. Hillareissu oli samalla veteraanitapaaminen ruokailuineen ja saunomisineen, eikä hyllyvällä nevalla veljeä jätetty. Aamu-usvan väistyttyä lauloimme mäkäräispilven keskellä veteraanien iltahuudon. Poroperältä lähtiessä Paavo teki vielä kunniaa vetämällä käden ryhdikkäästi lippaan.

Kirjoittaja on Selänne-lehden ”grand old man”

#