perjantai 18.6.2021 | 12:28
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Jouni Tilli kolumnissaan: Kunnat ja niiden kriisit

Pe 11.6.2021 klo 11:57

”Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan”, alkaa maailmankirjallisuuden klassikko Anna Karenina. Hieman samaan tyyliin Suomen kunnat muistuttavat toisiaan mutta ovat myös oma tarinansa. Erityisesti kriisikunnat ovat kiehtova rypäs.

On vaikea ennustaa, millaiset kunnat kriisiytyvät ja mitkä menestyvät. Eräässä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkielmassa tehtiin mielenkiintoinen vertailu, joka kuitenkin antaa hyvää osviittaa. Merkittävimmäksi yksittäiseksi tekijäksi osoittautui väkimäärä ja sen lasku: pienet muuttotappiokunnat kriisiytyvät herkemmin kuin muut. Verotulot ja valtionosuudet putoavat.

Muita tekijöitä olivat korkea työttömyysaste, matala koulutustaso ja se, että naisia on vähemmän kuin miehiä. Kriisikunnissa on myös keskimääräistä korkeampi taloudellinen huoltosuhde eli työvoiman ulkopuolella on enemmän ihmisiä muihin kuntiin verrattuna. Myös sijainti Pohjois-Suomessa on lisännyt riskiä.

Poliittisesti merkittäväksi osoittautui se, jos yhdellä puolueella on ollut kauan enemmistö valtuustopaikoista. Kehittyminen ja muutoksiin reagoiminen hidastuvat helposti. Tämä ei välttämättä ole sidoksissa tiettyyn puolueeseen, vaan valittuihin linjauksiin ja pidemmän ajan poliittiseen kulttuuriin.

Myös yksittäisillä shokeilla voi olla dramaattisia kerrannaisvaikutuksia. Ison työnantajan poistuminen aiheuttaa työttömyyttä, muuttotappiota, koulutustason laskua sekä kasvanutta huoltosuhdetta. Vaikutus kunnan talouteen ei välttämättä näy nopeasti, mutta vähitellen verotulot vähenevät, jos työttömyys kasvaa ja väkiluku pienenee.

Selänteen kunnat ovat riskiryhmässä. Pelkästään vuosien 2016–2019 välisenä aikana alueen väkimäärä laski lähes 800 asukkaan verran. Pudotus on ollut melkoista jo pitkään. Taloudellinen huoltosuhde (181,7) on koko maan keskiarvoa (132,8) heikompi, koulutustaso on keskimääräistä matalampi, samoin naisten määrä. Alueen työttömyysaste on keskiarvon tuntumassa. Kaivoksen loppuminen on vaikuttanut koko alueella.

Kriisiytyville alueille tyypilliseen tapaan Selänteen kuntien tulot eivät riitä kattamaan väestön ikääntymisestä ja korkeasta sairastavuudesta johtuvaa sosiaali- ja terveysmenojen nousua, vaikka kuntayhtymämme kustannusten kasvu sinänsä on ollut maltillista koko maahan verrattuna. Poliittinen ilmapiiri ei ole kannustanut kuntien väliseen rakenteelliseen yhteistyöhön ja uudistumiseen.

Usein heikkenevän talouden signaaleihin reagoidaan korottamalla veroprosenttia, kunnes seinä tulee vastaan. Sitten lisätään lainanottoa, kunnes velkavuori on pelottavan suuri. Sen rinnalla ryhdytään myymään omaisuutta. Lisääntyneet tulot käytetään palveluihin, jolloin menot edelleen kasvavat ja aiheuttavat painetta verojen korotukseen. Näin oravanpyörä aloittaa toisen kierroksen. Velkaantuneisuudessa ja verottamisessa alueemme kunnat ovatkin tunnetusti maamme kärkikastia.

Kierre ei katkea, ellei talouden tasapainottamisohjelma ole ronski ja toimeenpantu ajoissa. Sillä on kyettävä puuttumaan menojen ja tulojen pysyvään epätasapainoon. Oma haasteensa on Euroopan komission entisen puheenjohtajan mukaan nimetty Junckerin laki: usein poliitikot tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta eivät tiedä, miten tulisivat sen jälkeen vielä valituksi uudelleen. Umpirehellisen analyysin sijaan kriitikoita paheksutaan syyllistämisestä ja julistetaan, ettei mitään olisi oikeastaan voitu tehdä toisin. Ajauduttiin kuin ajopuut konsanaan!

Selänteen kuntien ongelmien selättäminen pitkäjänteisesti ei onnistu yksittäisillä keinoilla, kuten tuudittautumalla tuulen tuomiin verotuloihin, vaikka niitäkin tarvitaan. Asioita on tehtävä uudella tavalla, investoitava fiksusti – ja jostain on myös luovuttava. Vaalien alla tuntuu olevan vaikeaa sanoa ääneen: sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvuun on puututtava. Mistään ei löydy niin montaa lakkautettavaa kyläkoulua ja virkaa yhdistettäväksi, jotta jopa miljoonien eurojen heilahtelut sote-menoissa saataisiin paikatuksi.

Toteutuessaan sote-uudistus todennäköisesti avittaa Selänteenkin kunnat takaisin itsenäisyyden tielle mutta kutistetuilla palveluilla ja pienemmällä taloudellisella liikkumavaralla. Jos uudistus taas ei toteudu, oravanpyörä saattaa pyöriä suurehkon kuntaliitoksen porteille asti. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Kirjoittaja on dosentti, joka tutkii poliittista ja uskonnollista vallankäyttöä retoriikan näkökulmasta. Tällä palstalla hän pohtii Selänteen alueen kuntapolitiikan ihmeellistä maailmaa.

#