perjantai 18.6.2021 | 12:23
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Sankaripatsas-hanke sysäsi alkuun tapahtumaketjun, jonka päätteeksi Reisjärvi sai oman sotaveraaniyhdistyksen

Satu Kangas-Viljamäki
To 10.6.2021 klo 08:32

Reisjärven kirkon edessä, sankarihautojen vierellä seisoo perhe, jonka isä on pukeutunut sotilaspukuun ja joka katsoo surullisen tuimana jonnekin kaukaisuuteen. Hänen edessään seisovat vaimo ja poika, joiden surumielinen katse on luotu maahan. Kyyneleitä en osaa heille kenellekään kuvitella, mikä kuvastanee suomalaista mielenmaisemaa ja tilanteen vaatimaa lujuutta koko perheeltä. Isän on nyt mentävä.

Reisjärven sankaripatsaan on suunnitellut pihtiputaalainen patsaantekijä Esko Kananen ja se on pystytetty 17.9.1960.

Reisjärven kirja kertoo: ”Sodassa kaatuneille ryhdyttiin 1950-luvun lopulla suunnittelemaan muistomerkkiä. Kirkkovaltuusto nimesi toimikunnan, jonka puheenjohtajana oli Erkki Vaaramo, sihteerinä Lauri Impiö ja jäseninä Liisa Seppinen, Kyllikki Kuoppala, Urho Aho ja Aate Niskakoski. Toimikunta valitsi aiheen ja järjesti varainkeräystilaisuuksia”.

Kunta, seurakunta ja muut yhteisöt suhtautuivat myös myönteisesti hankkeen rahoitukseen, mikä elvytti osaltaan veteraanitoimintaa. 1960-luvulla tuli Reisjärvelläkin ajankohtaiseksi kysymys sotaveteraaniyhdistyksen perustamisesta. Perustavassa kokouksessa, joka pidettiin 20.2.1966, oli läsnä noin 200 sotaveteraania. Reisjärven sotaveteraanit ry. päätettiin perustaa, ja sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Viljami Kuoppala. Muiksi hallituksen jäseniksi tulivat Eemeli Hirviniemi, Vilho Koljonen, Elma Luikku, Reino Puurula, Reino Suomala ja Osmo Heino.

#