maanantai 29.11.2021 | 12:51
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

Rakennemuutos ajaa lomituspalvelut yhä isompiin yksiköihin – Selänteen alueen isäntäkunta selviää lähipäivinä

Satu Kangas-Viljamäki
To 29.4.2021 klo 10:24

Valtakunnallinen lomitusuudistus on edennyt niin pitkälle, että Suomi jaetaan 12 lomitusalueeseen entisen vajaan 40 alueen sijasta.

Reisjärvi (Reisjärvi, Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi) on toiminut Selänteen kuntien lomituspalvelujen isäntäkuntana vuodesta 2011, mutta jatkossa samaan alueeseen kuuluvat niin Haapavesi (Haapavesi, Oulainen, Raahe), Kalajoki (Kalajoki, Alavieska, Merijärvi, Pyhäjoki), Kaustinen (Kaustinen, Perho, Veteli, Halsua), Nivala (Nivala, Sievi, Ylivieska) kuin Toholampikin (Toholampi, Kannus, Lestijärvi sekä Kokkolan kaupungista Ullavan, Kälviän ja Lohtajan alueet).

– Kaikkien muiden lomitusalueiden isäntäkunnat on jo päätetty, paitsi Lapin ja meidän alueelle, Reisjärven lomatoimenjohtaja Urpo Åvist kertoo.

Jatkossa eteläisemmän Suomen lomituspalveluita johdetaan Iisalmesta, Tohmajärveltä, Mikkelistä, Keuruulta, Kurikasta, Pedersörestä, Sastamalasta, Kankaanpäästä, Vehmaalta ja Sysmästä.

– Loput isäntäkunnat päätetään mahdollisimman pian, ehkä jopa tällä viikolla, Melan lomitus- ja työkykypalvelujen johtaja Päivi Wallin kertoo ja jatkaa: – Osa alueista on aloittanut jo toimintansa, osa aloittaa ensi vuoden alussa. Pyrimme toimimaan ripeästi, että saamme kaikki alueet samalle viivalle.

Selänteen alueella lomitusuudistus astuu voimaan vuoden 2023 alussa.

Lomitusuudistusta viedään eteenpäin kolmella taholla: Lomituslaki uudistetaan, lomituksen järjestäjä -malli pohditaan uudelleen ja kuten edellä jo tuli selväksi – lomituksen hallinto uudistetaan.

– Uudistusten taustalla on maatalouden raju rakennemuutos eli tilojen väheneminen. Kun minä tulin tänne töihin vuonna 2004, Haapajärvi ja Reisjärvi yhdistyivät samaksi lomitusyksiköksi. Samoin tekivät Pyhäjärvi ja Kärsämäki. 2011 kaikki neljä kuntaa löivät hynttyyt yhteen ja alueellamme käytettiin yhteensä 30 500 lomittajan työpäivää. Viime vuonna työpäiviä käytettiin 18 300, Åvist selventää ja kertoo järjestäjä-mallin pysyvän nykyisenkaltaisena jatkossakin: Sosiaali- ja Terveysministeriö - Mela - Paikalliset yksiköt.

– 80-luvun puolivälissä jokaisessa Selänteen alueen kunnassa oli noin 250 maatilaa, nyt niitä on koko alueella enää noin 200.

Toimintoja uudistamalla lomitustoimi pyrkii turvaamaan asiakkaidensa palvelut sekä yhtenäistämään toimintatapansa.

– Lomituspalvelut saavat uudistuksen kautta leveämmät hartiat, Wallin sanoo.

Uudistusta puoltaa myös se, että asiakkailla on jatkossa isompi määrä lomittajia käytettävissään ja kuukausipalkkaisten lomittajien työ on varmemmalla pohjalla.

– Kun hallinto on isompi, siinä on enemmän särkymävaraa, Åvist pohtii.

Hankkeen myötä tulevat eteen yt-neuvottelut tiedon lisäämiseksi lomittajille tulevasta työalueesta ja hallinnolle muuttuvista toimenkuvista.

– Asiakkaalle uudistus ei tule juurikaan näkymään, hän saa palvelunsa jatkossakin entiseen malliin, mutta hallinnolle tämä on iso juttu. Uskon, että ainakin työnkuva tulee muuttumaan monella uudistuksen myötä, Åvist jatkaa.

Fyysinen työpiste ei kaikilla kuitenkaan muutu, sillä Mela kehittää parasta aikaa paikallisyksiköiden kanssa monipaikkaisuuden toimintamallia.

– Korona on opettanut meillä sen, että asioita voi hoitaa etänäkin.

Kun lomitusalueet yhdistyvät, isäntäkunta voi hakea valtiolta tukea sen aiheuttamiin kustannuksiin.

– Valtio on varannut kahden miljoonan euron tukirahan tätä varten, Päivi Wallin kertoo.

#