sunnuntai 16.5.2021 | 11:50
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Turveyrittäjät vaativat: Turve uusiutuvaksi luonnonvaraksi! – Rekkamielenilmaus starttaa Kärsämäeltä kohti Helsinkiä torstaiaamuna

Outi Levä
Ke 28.4.2021 klo 09:27 | päivitetty ke 09:51

Tiistaina Koneurakointi Ahola Ay:n hallissa seisoo hallin pituinen täysperävaunu. Kiiltävän mustiin kylkiin liimataan teippauksia isoin valkoisin kirjaimin. Marko Ahola valmistautuu Tuomo Luonuan kanssa ajamaan torstaiaamuna Helsinkiin Turve uusiutuvaksi! -rekkamielenilmaukseen, joka järjestetään vappuaattona.

– Koko ikäni olen tavalla tai toisella ollut turpeen kanssa tekemisissä. Aloitin soilla 1980-luvun lopulla työntekijänä ja vuonna 2001 yrittäjänä. Kesällä 2019 meillä oli kaksikymmentäviisi työntekijää. Viime kesänä turvetta ei nostettu lainkaan, joten työntekijätkin ovat vähentyneet, kertoo Ahola teippausten lomassa.

Mielenilmauksella ja Kansalaisaloite.fi -palvelussa olevassa aloitteessa vaaditaan, että turve on luokiteltava uusiutuvaksi luonnonvaraksi sen vuotuisen kasvun osalta. Allekirjoittajia oli tiistaina yli 36 000. Ruotsissa turve on luokiteltu uusiutuvaksi. Vuonna 2000 EU:n parlamentti hyväksyi turpeen uusiutuvaksi biomassaksi, jota voidaan hyödyntää vuosittaisen kasvun verran. Kun Suomessa suuri valiokunta vuonna 2002 äänesti, onko turve uusiutuvaa vai uusiutumatonta, äänet menivät tasan 12-12. Heitettiin kruunaa ja klaavaa ja uusiutumaton voitti. “Sanna Marinin hallitusohjelman (2019) tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tämä edellyttää nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista.” (ym.fi)

Hallitus päätti syyskuussa budjettiriihessä lähes kaksinkertaistaa turpeen verotuksen, tämän ja päästökaupan seurauksena turve menetti kilpailukykynsä ja sen käyttö energian tuotantoon romahti.

– Hakkeen poltossa syntyy enemmän hiilidioksidia kuin turpeen poltossa, mutta koska puu on uusiutuvaa, sen päästöjä ei lasketa. Turvetta tarvitaan kuitenkin hakkeen sekaan polttamisen kattiloille aiheuttamaa korroosiota estämään, muuten hakkeen sekaan joudutaan lisäämään rikkigranulaattia, joka on tuontitavaraa, sanoo Ahola.

Aholat ovat nostaneet turvetta Pyhäjärvellä, Haapavedellä ja Kärsämäellä olevilta soilta. Koneyrittäjien liikevaihdot ovat pudonneet, myös Aholoiden.

– Turpeen tuotanto loppuu tai vähintäänkin vähenee. Tänäkään vuonna ei turvetta nosteta. Turpeelle ei vain ole markkinoita, sanoo Ahola.

Turpeennosto on vuosikausia tarjonnut hyviä kesätöitä nuorille, kuten Aholalle itselleenkin.

– Ne eivät ole mitään parin viikon tonnitöitä. Niistä maksetaan aivan oikea palkka. Kun työt kestävät koko kesän, niissä nuori ehtii tienatakin, sanoo Ahola.

Turvekeskustelua ja sen käyttöä rasitti aikaisemmin Aholan mukaan yhä vieläkin voimassa oleva käsitys, että turpeen nosto sotkee vesistöjä.

– Turvesoilta tuleva vedet käsitellään asianmukaisesti. Ne johdetaan neliportaisen puhdistusmekanismin kautta pintavalutuskentälle, josta eteenpäin vesistöön. Nyt turpeennostoa ja meitä yrittäjiä kohtaan on menossa suorastaan ajojahti, puuskahtaa Ahola.

Torstaiaamuna pohjoisen turverekat koontuvat Nelostien korjaamon pihalle, josta lähtevät viemään viestiä pääkaupunkiin ja päättäjille: Turve on luokiteltava uusiutuvaksi luonnonvaraksi!

Korjattu 28.4.2021 kello 9.50: Torstaiaamuna pohjoisen turverekat koontuvat Nelostien korjaamon pihalle. Korjaamon nimi oli kirjoitettu aiemmin väärin, "Neloskorjaamon".

#