lauantai 8.5.2021 | 23:05
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kansallispuvun tekeminen on käsityötä – Ensimmäisen oman pukunsa Seija Pesonen ompeli jo 1970-luvulla

Seija Martiskainen
To 22.4.2021 klo 12:26

Pyhäjärvinen Seija Pesonen on tehnyt kansallispukuja mittatilaustyönä jo 80-luvulta. Pukujen valmistus jatkuu edelleen eläkkeellä ollessa, mutta vapaammalla aikataululla kuin aikaisemmin. Viime aikoina hän on luovuttanut tilauksia kollegoilleenkin.

– Työskentelen yksin kotonani ja harrastan vapaa-ajallani kansantanssia Iisalmessa, valokuvausta, puutarhanhoitoa ja matkustelua, Pesonen kertoo.

Hän asuu kauniissa kodissaan kahdestaan miehensä kanssa, joka arvostaa ja tukee vaimoaan hänen töissään. Molemmilla oli Seijan ompelemat kansallispuvut yllään heidän häissään. Pesonen pitää käsillä tekemisestä ja kansanperinteistä sekä 1700- ja 1800- luvun kansan vaatetuksesta.

– Kaikki alkoi harrastuksesta, Pesonen kertoo.

Hänellä on ollut jo lapsena ensimmäinen kansallispuku ja perheessä on jo silloin harrastettu kansantansseja, joka vaikuttaa osaltaan suureen kiinnostukseen pukujen valmistusta kohtaan. Kuopiossa kansantanssiryhmässä ollessaan Seija ompeli pukuja itselleen sekä ystävilleen ja siitä se lähti paisumaan ammatiksi asti. Eräs ystävä oli tehnyt pukuja jo pidemmän aikaa ja häneltä Seija sai hyviä neuvoja ja kannustusta.

– Ensimmäisen puvun ompelin itselleni 1970-luvulla.

Seijalla on käsityöalan peruskoulutus. Iisalmessa hän opiskeli kudontaa ja Kuopiossa ompelua ja muita erikoistekniikoita. Kansallispukujen valmistuksen hän on oppinut erilaisilla alan kursseilla sekä käytännön kautta. Seijalta löytyy myös askarteluohjaajan koulutus, mutta hän ei tuntenut sitä kutsumuksekseen, sillä hän halusi tehdä enemmän käsillään töitä eikä vain opettaa toisia.

– Ala on hyvin monipuolinen. Siihen sisältyy ompelun lisäksi kudontaa, pitsien nypläämistä, nauhojen kutomista, kirjontaa, reikäompeleita jne. Kansallispuvut tehdään luonnonmateriaaleista kuten puuvillasta, pellavasta, silkistä ja villasta. Siksi osa kankaista pitää esikäsitellä ennen puvun tekoa. Esimerkiksi paita- ja vuorikankaat pestään 60 asteessa, ettei kangas kutistuisi enää sen jälkeen, kun siitä on valmistettu puku. Pukujen huolto ja pesuohjeet kannattaa varmistaa ammattilaiselta.

Kansallispuvun tekemiseen menee useita viikkoja oli kyseessä sitten naisten tai miesten puku. Naisten pukuja tilataan pääasiassa enemmän, sillä miehet eivät ole niin innokkaita kansallispukujen käyttäjiä. Mikäli rahaa ei ole paljon käytettävissä, niin käytettynä voit saada puvun huomattavasti halvemmalla.

Vanhoja pieneksi käyneitä pukuja onkin paljon myynnissä. Ammattilainen pystyy kunnostamaan niin kirpparilöydöt kuin omassa kaapissa lojuvan väärän kokoisen puvun.

– Kansallispuvun voi tilata myös osissa, ettei tarvitse kerralla isoa rahasummaa käyttää, hän kertoo. Ompelija auttaa asiakasta tarvittaessa löytämään sopivan pukumallin, mutta yleensä asiakas jo tullessaan tietää millaisen haluaa.

Seija on muuttanut Pyhäjärvelle vuonna -83. Alkuaikoina hän opetti kansalaisopistossa pukujen tekoa ja on myös pitänyt pukunäytöksiä Iisalmessa, Pyhäjärvellä ja Haapajärvellä, joissa hän on kertonut puvuista.

– Vuonna -79 perustettiin Suomen kansallispukuneuvosto ja sen toimesta ruvettiin tutkimaan kansallispukujen esikuvia eli kansanpukuja, joita löytyy museoista. Vuosikymmenien kuluessa kansallispuvut olivat etääntyneet liikaa esikuvistaan ja nyt haluttiin palata valmistamisessa alkuperäisiin tapoihin kuten esiäidit olivat pukujaan tehneet. Alan ammattilaisia koulutettiin ja tutkimustiedon pohjalta pukuja ruvettiin ompelemaan käsin käyttäen perinteisiä materiaaleja, tekniikoita ja kaavoitusta, Pesonen kertoo.

Kansallispuku käy kaikille vauvasta vaariin kaikkiin juhlatilaisuuksiin. Sen voi pukea häistä hautajaisiin, rippijuhliin, syntymäpäiville, järjestöjen juhliin jne.

Seija on tehnyt kansallispuvun linnan juhliin muun muassa Mika Myllylälle.

– Kansallispuku on kokonaisuus päähineitä ja koruja myöten. Siihen ei saa yhdistää osia eri puvuista, korostaa Seija.

Yksittäisiä puvun osia voi käyttää osana muuta pukeutumista, mutta silloin se ei ole kansallispuku. Pesonen kannustaa ihmisiä arkenakin pukemaan hameen kauniin neuleen kanssa tai liivin vaikka farkkujen kanssa. Pääasia ettei puku jäisi kaappiin pölyttymään vaan tulisi käyttöön.

Nykyisin on otettu käyttöön myös tuunaus, josta löytyy tietoa nimikkeellä ”tuunaamunperinne”. Siinä uusiokäytetään pukujen tarpeettomia ja rikkinäisiäkin materiaaleja, vaikka tekemällä niistä kassin, minihameen tai tyynynpäällisen.

Lopuksi Seija haluaa neuvoa kansallispuvun hankkimista suunnittelevia sen verran, että ottakaa yhteyttä asiantuntijoihin ja tutustukaa kunnolla asiaan. Vuosikymmenien takaiset ohjeistukset eivät pidä enää paikkaansa.

Seija kannustaa ihmisiä tutustumaan perinteisiin pukuihimme ja niiden käyttöohjeisiin esimerkiksi Jyväskylässä sijaitsevan Suomen kansallispukukeskuksen sivuilla. Netistä löytyy paljon alan tietoa. Facebookin Kansallispuku-Folkdräkt-ryhmään voi liittyä kuka tahansa kansallispuvuista kiinnostunut henkilö.

#