sunnuntai 11.4.2021 | 16:36
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Opetusministeri Jussi Saramo vieraili Reisjärvellä virtuaalisesti – Laajentuva oppivelvollisuus ja ministerin suhtautuminen maaseutuun kiinnostivat yhdeksäsluokkalaisia

Laajennettu oppivelvollisuus velvoittaa kunnat huolehtimaan nuoristaan yhä paremmin

Satu Kangas-Viljamäki
To 1.4.2021 klo 19:30

Opetusministeri Jussi Saramo (vas.) vieraili etäyhteyksin Reisjärven yläkoulussa keskiviikkona. Koulun 9-luokkalaiset laittoivat ministerin piinapenkkiin ja esittivät hänelle kysymyksiä niin hänen omasta koulutuksestaan, oppivelvollisuuden laajenemisesta kuin hänen palkastaan.

– Millainen koulutus ministerillä on ja mitä työtä olet aiemmin tehnyt, Niina Kokkoniemi kysyi ministeri Saramolta.

Kävi ilmi, että ministeri oli käynyt ensin lukiota, mutta vaihtanut alaa ja opiskellut itsensä datanomiksi tavoitteenaan päästä nopeasti työelämään. Taloussuhdanne ehti kuitenkin muuttua ennen hänen valmistumistaan, eikä alan tehtäviä ollutkaan tarjolla ja lopulta hän työllistyi tyystin toiselle alalle.

– Olen työskennellyt huoltomiehenä ja rakentanut lavasteita muun muassa elokuviin ja messuille. Ajauduin politiikkaan jo nuorena, sillä Brasilian lomamatkalla näin omin silmin, mitä on elää maassa, jossa on sekä äärimmäistä köyhyyttä että äärimmäistä rikkautta, Saramo kertoi.

Tarinansa ohessa ministeri painotti jatkuvaa oppimista ja sitä, miten koulutus edistää työpaikan ja mahdollisuuksien saamista koko ihmisen elämän ajan.

– Poliitikon urani aloitin puolueemme nuorisojärjestöstä, sitten minut valittiin kaupunginvaltuustoon. Olen toiminut ministerin erityisavustajana, jota pidän omalla kohdallani varsinaisena politiikan korkeakouluna. Nyt sijaistan Li Anderssonia sekä ministerinä että monin osin puolueen puheenjohtajana. Sinänsä ministerin tai kansanedustajan tehtävään ei ole tiettyä koulua, vaan eduskunnassa istuu todella monenlaisia taustoja omaavia ihmisiä, mikä on hienoa.

Kysymykseen ministerin palkasta Saramo joutuu miettimään vastausta tovin.

– En ole ajatellut asiaa paljoakaan, kun en nykyisessä tehtävässäni ehdi rahaa juurikaan kuluttamaan. Ministerin kohdalla kansanedustajan palkkio lienee noin 3000 euroa kuussa, ministerin 10 000 euroa.

Kun Mico Mäenpää kysyi ministeriltä hänen suhteestaan maaseutuun, Saramo tunnustautui kaupunkilaispojaksi.

– En pidä vastakkainasettelusta. Suomi tarvitsee maaseutua ja pidän tärkeänä sitä, että ne nuoret, jotka haluavat palata opiskelujensa jälkeen maaseudulle, voivat myös tehdä niin.

Tästä kysymyksestä nuoret pääsivätkin helposti hyppäämään seuraavaan tärkeään kysymykseen: "Miten alueellinen tasa-arvo koulutuksessa voisi turvata?"

– Minua huolettaa, miten Suomessa on koko ajan enemmän ja enemmän kouluja, missä luokat eivät tule täyteen. Lapsia kuitenkin kaikissa kunnissa on ja heidän pitäisi päästä kouluun niin, etteivät koulut karkaisi liian kauas. Ratkaisu tähän ei välttämättä ole kuntaliitoksissa, vaan koululiitoksissa. Uskon, että mikäli koulut keskittäisivät voimiaan, kohtuullisista välimatkoista voitaisiin pitää kiinni.

Samalla ministeri esitti huolensa kielten opiskelun kapenemisesta.

– Ei matematiikan painottamisella tähän pyritty, vaan kyllä jokaisen kannattaisi opiskella niitä aineita, missä on oikeasti vahva. Uskon myös, että tietynlainen lukioiden ja ammattikoulujen yhteistyö turvaisi opiskelua kaikkialla Suomessa ja etäopetuksen käyttö muun muassa kielten opiskelussa rikastaisi koulutustarjontaa.

Koululta koululle annettava etäyhteyksiä hyödyntävä opetus, jossa opettaja on etänä ja oppilaat omassa koulussaan on Saramon mukaan jo mahdollista, ja sitä toteutetaan jossain määrin muun muassa pohjoisessa.

– Uskon, että tämä tulee lisääntymään etenkin nyt, kun koulut ovat muutenkin joutuneet ottamaan digiloikan koronan vuoksi.

Laajentuvassa oppivelvollisuudessa nuoria mietitytti siitä saatavat hyödyt sekä laajennuksen kustannukset.

– Teille suurin hyöty siitä lienee maksuttomat koulumateriaalit, mutta itse pidän uudistuksessa tärkeimpänä sitä, että kunnilla on jatkossa velvollisuus huolehtia jokaisesta nuoresta. Nuoret tulevat saamaan enemmän ohjausta, sillä tosiasia on, että toisen asteen käyneistä työllistyy noin 70 prosenttia ja peruskoulupohjalta vain noin 45 prosenttia.

Laajennettu oppivelvollisuuden kustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti valtion verotuloista ja ministeriön laskelmien mukaan se tullee maksamaan noin 129 miljoonaa euroa.

– Vuoden kuluttua olemme tässä asiassa kuitenkin viisaampia, Saramo toteaa.

Laajennettu oppivelvollisuus pähkinänkuoressa

Satu Kangas-Viljamäki

Oppivelvollisuus laajenee 18 ikävuoteen. Uudistus koskee ensimmäisenä tänä keväänä peruskoulunsa päättäviä nuoria. Oppivelvollisuuslaki tulee voimaan 1. elokuuta 2021, mutta hakeutumisvelvoitetta koskevat säännökset astuivat voimaan jo vuoden alusta.

Hakeutumisvelvoite tarkoittaa, että kaikki tämän hetken 9-luokkalaiset hakeutuvat toisen asteen koulutukseen kevään yhteishaussa tai muulla tavoin.

– Tärkeää on, että kukaan ei putoaisi kelkasta tässä vaiheessa, ministeri Saramo kertoo.

Opiskelumateriaalit, välineet ja tietokoneet muuttuvat maksuttomiksi.

Uudistuksen tavoitteena on helpottaa nuorten työllistymistä, lisätä osaavaa työvoimaa ja kaventaa osaamiseroja.

– Koulutusta lisäämällä nostamme työllisyysastetta ja sitä kautta lisäämme verotuloja, joilla voimme lisätä suomalaisten hyvinvointia. Sillä tavalla uudistukseen laitetut rahat maksavat itse itsensä takaisin, Saramo sanoo.

#

Kommentoi 1 Kommentti

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.