sunnuntai 11.4.2021 | 16:33
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Ppky Selänne palauttaa jäsenkunnilleen 2,4 miljoonaa euroa

Satu Kangas-Viljamäki
Ti 30.3.2021 klo 16:08

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen yhtymähallitus esittää yhtymävaltuustolle, että Peruspalvelukuntayhtymä Selänne palauttaa tilikauden 1.1.-31.12.2020 ylijäämän, 2.436.678,94 euroa jäsenkunnille suhteessa niiden maksuosuuksiin.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Haapajärvi saa palautusta 772 654 euroa, Kärsämäki 78 585, Pyhäjärvi 673 950 ja Reisjärvi 911 488 euroa. Edellisen kerran kuntayhtymä pääsi palauttamaan rahaa jäsenilleen vuonna 2017.

– Viime vuosi ole kaikin puolin haastava henkilökunnallemme. Koronapandemian lisäksi kävimme läpi koko organisaatiotamme koskeneet yhteistoimintaneuvottelut ja ajoimme sisään useita ohjelmistovaihdoksia. Henkilökuntamme on ansainnut ison kiitoksen venymisestään ja jaksamisestaan, minkä jälkeen saimme vielä näin hyvän tilinpäätöksen, peruspalvelukuntayhtymä Selänteen johtaja Tuomas Aikkila sanoo silmin nähden tyytyväisenä.

Samoin ajattelee myös kuntayhtymän hallituksen Reisjärven edustaja Kaarlo Paavola (kesk.).

– Haluamme kiittää sekä Selänteen virkamiesjohtoa että kaikkia työntekijöitä, kaikkia tasapuolisesti. Palautus on erittäin myönteinen asia kuntamme oman tilinpäätöksenkin kannalta. Alijäämän kattaminen on iso ja kauaskantoinen asia, Paavola kertoo.

Kuntien maksuosuudet vuonna 2020 olivat yhteensä noin 71,1 milj. euroa. Määrärahoja tarkistettiin yhtymävaltuuston päätöksellä elokuun toteutuman perusteella, jolloin toimintaan varattiin lisämäärärahoja Haapajärvelle 1 086.000 euroa, Pyhäjärvelle 600.000 euroa ja Reisjärvelle 645.000 euroa.

Kuntayhtymän toimintatuotot olivat yhteensä 79,9 milj. euroa, toimintakulut 77,3 milj. euroa ja vuosikate 2,6 miljoonaa euroa. Tilikauden poistot olivat 182.579,61 euroa ja siten tilikauden tulos oli 2.436.678,94 euroa.

Toimintatuotoista oli 92,7 % myyntituottoja, joihin sisältyvät jäsenkuntien maksuosuudet. Asiakasmaksutuloja kertyi noin 5 milj. euroa, mikä oli 6,3 prosenttia toimintatuotoista. Toimintatuottoja kertyi talousarvioon arvioitua enemmän.

Toimintamenoista palvelujen ostot olivat suurin ryhmä eli noin 39,2 milj. euroa ja niiden osuus toimintamenoista oli 50,7 %. Palvelujen ostoon sisältyvät mm. koko erikoissairaanhoidon menot, jotka olivat yhteensä noin 21,3 milj. €. Henkilöstökulut olivat yhteensä noin 25,3 milj. euroa, mikä on 32,8 % toimintamenoista.

– Vuoden 2020 talousarviomme onnistui myös todella hyvin, Aikkila myhäilee.

Kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja, pyhäjärvinen Jukka Tikanmäki (kesk.) on niin ikään tyytyväinen kuntayhtymän tilinpäätökseen.

– Erikoissairaanhoitoon ei tullut viime vuonna niin isoja kuluja. Toisaalta tuulimyllyjen lupa-asioita oli enemmän kuin aiemmin oli arvioitu. Kuntayhtymä sai tuulipuistojen lupa-asioista tuloja viime vuonna noin puoli miljoonaa euroa. Myöhemmin niistä saadaan muita verotuloja, Tikanmäki sanoo.

Hallituksen toinen varapuheenjohtaja, haapajärvinen Veikko Ekman (kesk.) puolestaan ottaa tilanteen yli 40 vuoden kokemuksella rauhallisesti.

– Tilinpäätökset ovat aaltoliikettä. Välillä tulee hyviä vuosia ja välillä huonoja. Sosiaali- ja terveyspuoli on sellainen sektori, että siellä voi aina vuoden lopussa koputtaa puuta ja toivoa, että onnistuisimme ensi vuonnakin.

Yhtymävaltuuston haapajärvinen puheenjohtaja Paavo Ranua (kesk.) pitää tilinpäätöstä erittäin hyvänä.

– Olemme odottaneet pitkään, että tilanne kääntyy näin. Olemme tarvinneet monta kertaa lisätalousarviota ja monille on syntynyt käsitys, että kuntayhtymä kuluttaa kuntien varat, Ranua sanoo.

– Arvion tekeminen on hankalaa, koska se tehdään yleensä niin aikaisin. Esimerkiksi vuoden 2022 talousarviota ryhdytään tekemään ihan lähiaikoina. Säästöjä on syntynyt erikoissairaanhoidossa, mutta koronan vaikutusta niihin on vaikea arvioida. Ajattelen, että kuntayhtymässä pitkään tehty, johdonmukainen kehitystyö kantaa nyt hedelmää, mistä kiitos kuuluu työntekijöille ja -johdolle, Ranua jatkaa ja sanoo koko kuntayhtymän tulevaisuuden näyttävän nyt valoisammalta, kun palvelurakenneuudistuksessa puhalletaan taas yhteen hiileen.

Tulevaa sote-uudistusta Ranua pitää hyvänä asiana.

– Kun pystymme näyttämään, että meillä on täällä hyvät ja oikeinmitoitetut palvelut, uskon niiden myös pysyvän täällä. Uudistus on meille todella tärkeä, asumme matalan verotulon alueella ja sairastavuus on korkealla, minkä takia tarvitsemme isompia hartioita, hän summaa.

#