perjantai 30.10.2020 | 00:58
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Lukijan kynästä: Sopimisen sietämätön keveys

To 15.10.2020 klo 12:05

Maan hallitus oli valintojen edessä. Terveys, talous ja tulevaisuus mielessä valittiin vaihtoehdot, joilla pidetään kiinni hallitusohjelmasta, huolehditaan ihmisten terveydestä pandemian keskellä ja rakennetaan huomista rakennemuutoksilla, joiden vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä. Valtion ensi vuoden budjetti on 10,8 miljardia euroa alijäämäinen käytännössä koronan vuoksi, mutta velanotto pysyy keskiarvossa suhteessa muihin EU-maihin. Sovinto löytyi ja iso riita vältettiin hallituksen sisällä.

Oppositio tyrmää budjettiesityksen sen suuren alijäämän ja heppoisten työllisyystoimien vuoksi. Maan hallitusta syytetään mm. holtittomasta menopolitiikasta, tehtaiden sulkemisesta, päätöksien lykkäämisistä ja viimeisimpänä Lapin matkailun ”tappamisesta”.

Vasemmistopuolueiden johdonmukaisuutta epäillään, kun tutkitaan pohjoismaisen työllistämismallin yhtäläisyyttä Sipilän aktiivimalli 2:n kanssa. Marinin hallituksen malli on kuitenkin olennaisesti parempi, sillä siinä työllisyyspalveluja lisätään, annetaan varoituksia karenssien sijaan, töitä ei vaadita saamaan, mutta vaaditaan hakemaan.

Opposition ratkaisuissa ei hintalappu ole näkyvillä ja lähempää tarkastelua niiden johdonmukaisuus ei kestä. Oppositio on tarjonnut ratkaisuiksi mm. eläkeputken poistoa, verojen kevennystä, paikallisen sopimisen laajentamista järjestäytymättömiin työpaikkoihin ja sosiaaliturvan kannustinloukkujen poistamista. Jos näitä lähdetään purkamaan auki, niin Valtiovarainministeriön laskennassa käytettyjen kriteerien mukaan laskennallisia työllisyysvaikutuksia ei näillä toimilla tule. Valtion taloustilanteeseen ne eivät tuo helpotusta. Paikallisen sopimisen laajentamiselle ei VM laske yhtään työpaikkaa ja vieläkin on jätetty, kertomatta, että mitä se paikallinen sopiminen konkreettisesti edes tarkoittaa? Sitä vain vaaditaan lisättäväksi, vaikka todellisuudessa on erittäin kaukaa haettua, että sen laajentamisella saataisiin uusia työpaikkoja. Kun vouhkataan paikallisen sopimisen kaiken parantavasta voimasta – pitäisi keskustelua laajentaa myös 15 miljard. koronatukiin; niiden takaisinmaksuun tai hyvityksiin tasapuolisesti työntekijöiden ja työnantajien kesken.

Verokevennysten ehdottaminen on ristiriidassa talouden tasapainottamisen kanssa, se on sanomattakin selvää. Se on absurdi tavoite, että nyt pitäisi kiristää työllisyystavoitetta jollain pikakeinolla tilanteessa, jossa koronariisi aiheuttaa juuri päinvastaista, lomautuksia ja irtisanomisia. Voisi ehkä kirjoittaa toisen jutun otsikolla ” vastustamisen sietämätön keveys ”, mutta pysytään tällä kertaa sopimisessa. Työmarkkinajärjestöt sopivat rivakasti toimista keväällä koronariisin alkaessa ja yrityksille ojennettiin miljardien säästöt mm. lomautuksien ilmoitusaikoja lyhennettäessä.

Työntekijätkin saivat vastavuoroisesti turvaa ja voidaan sanoa, että tasapainoa haettiin ja löydettiin tiukassa paikassa. Nyt on työmarkkinajärjestöille annettu mahdollisuus ratkaista keinot yli 55 vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi.

Maan hallitus on kertonut, että he tekevät toimet, jotka arvion mukaan ovat varmasti leikkaustoimia, mikäli ratkaisuja ei työmarkkinapöydissä synny. Julkista keskustelua leimaa vastakkainasettelu, mutta onko kuitenkin mahdollista ja halua löytää yhteisiä ratkaisuja? Tämähän on vähän kuin paikallinen sopiminen. Halutaanko sitä tehdä aidosti vai mennäänkö ”perälaudan” mukaan. Yleensä paikallisessa sopimisessa mennään ”perälaudan” mukaan, jos kysymys on työehtojen parannuksista, mutta kun kyse on heikennyksistä niin silloin pitäisi hieroa sopimusta. Kevyttä sopiminen ei ole eikä siinä yhden osapuolen toiveet koskaan toteudu ja toisen murskaannu. Sopiminen vaatii tasaväkisen asetelman, harvoin se sitä elävässä elämässä on.

Teollisuusdemareiden johtoryhmä Oulu-Lappi

Asko Torssonen

#