torstai 29.10.2020 | 23:58
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

ARS-Kärsämäki ammentaa yhdessä tekemisestä – Ja yllättää jälleen!

Outi Levä
To 18.6.2020 klo 10:00

Tämän kesän ARS Kärsämäki avattiin koronarajoituksista huolimatta viikko ennen juhannusta.

– Tarvittiin saumaton yhteistyö järjestäjien, kuraattorien ja taiteilijoiden kanssa, jotta näyttely saatiin pikaisella aikataululla pystyyn, kiitteli Taideyhdistys Elsuupan puheenjohtaja Aino Jussila avajaisissa.

Näyttelyn kuraattoreina toimivat Kittilän Sirkassa asuva taitelijapariskunta Raisa Raekallio ja Misha del Val.

– Kaikki näyttelyn taideteokset on tehty yhteistyössä. Tämän vuoden taiteilijat ovat taiteilijaduoja, pariskuntia, vanhempi ja lapsi, ystävyksiä, sanoo Raekallio.

Kun astuu navettagallerian ensimmäiseen huoneeseen, se näyttää tyhjältä. Ilta-auringon valossa hohtavat valkoiset seinät. Sitten katse kiinnittyy korttitelineeseen täynnä kortteja. Kortin takana on www-osoite ja seinältä löytyy QR- eli ruutukoodi. Molemmat avaavat taiteilijoiden Kati Ruohomäen ja Maija Kasvisen podcastin teemalla Taide ja elämä. Siinä taiteilijat käsittelevät taiteen ja elämän suhdetta, taidemaailman ilmiöitä ja kahden keski-ikäisen naisen kasvamista nuorista idealisteista vanhemmiksi idealisteiksi.

Tommi Seppäsen ja Eeva Seppäsen käsissä ovat syntyneet pienet hellyttävät keramiikkaesineet, ponit, puput, ankat, yksisarviset. Eeva on vasta 10-vuotias. Hän on tarkastellut koko elämänsä taiteen tekemistä ja vanhempansa mukana tehnyt omaa taidetta piirtäen, maalaten ja veistoksin. Ne eivät ole eläviä, kuten Mammu ja Pasi Rauhalan Hanging in There -sarja, joka elää ja kehittyy koko näyttelyn ajan. Miten taideteos muuttuu, kun siihen kuuluva horsma puskee lattian raosta yhä korkeammalle ja lopulta kukkii punaisin kukin? Kasvaako kombuchassa huntu pronssimorsiamelle? Kaiken se kestää, todistaa Rauhaloiden valokuvasarja, johon ovat tallentaneet jo seitsemän vuotta kestänyttä vanhan talonsa peruskorjausta.

Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen tutkivat videoinstallaatiossaan Sosiaalisen etäisyyden muotoja koronakeväänä. Annika Dahlstenin ja Markku Laakson nukkeanimaatio Campfire in a Zoo palaa Laakson isoisän isän Simoni Laakson kokemuksiin 1920-luvun loppupuolelle ja kertoo, miten Simoni perheineen ja poroineen lähti Enontekiöltä esiintymään Hampurin eläintarhaan. Tuohon aikaan ihmisnäyttelyissä esiteltiin eurooppalaisille “erilaisuuksia”, kuten alkuperäiskansoja ja -heimoja. Laakson perhe asui puoli vuotta Hagenbeckin eläintarhassa. Näkivätkö kävijät aitoja saamelaisia? Animaation kertojana on näyttelijä Tommi Korpela.

Monipuolisen, yllättävän taidekattauksen tarjoava näyttely on avoinna heinäkuun loppuun saakka.

#