lauantai 24.10.2020 | 05:42
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Yrjö Pyrrön pihapiiri on ITE-taiteen ja vanhojen tavaroiden runsauden sarvi: "Eläkkeellä saa tehä töpöstää mitä haluaa"

Outi Levä
La 6.6.2020 klo 07:00

Kärsämäellä syntyneen Yrjö Pyrrön pihapiiriä asuttavat hellyttävät hahmot, metsän eläimet ja ilmojen linnut. Piharakennuksen terassilla eläinten elämää seurailee pariskunta, isäntä ja emäntä. Pihapiiriin Pyrrö on kerännyt hevosvetoisia maataloustyökaluja arjen askareisiin ja keisit ja kirkkoreki pyhäisempään menoon.

– Parin vuoden sisällä olen näitä tehnyt. Muumit tulivat talven aikana, sanoo Yrjö Pyrrö taideteoksistaan.

Pyrrö teki työelämänsä matkatöissä. Silloin ei aikaa harrastuksille juuri jäänyt. Kun eläkepäivät koittivat, ei ahkera mies osannut jäädä vapaalle.

– En ole joutanut tekemään, vaikka eläkkeellä olen ollut jo vuosikausia, sanoo kahdeksaakymppiä käyvä Pyrrö. Hakkasin veljelle metsäojalinjoja ja kyllähän se joutilaisuus aluksi kävelytti. Nyt olen oppinut oleskelemaankin. Kun olen suhtkoht´ terve eikä vaivoja juuri ole, niin kyllä näitä vielä lisää tulee. Tällä viikolla aloitan Nuuskamuikkusen. Sitten teen Hemulin ja Haisulin, suunnittelee Pyrrö. Joku epäili, että pystyykö sen Haisulin tekemään, kun se on niin karvainen, mutta sanoin, että kyllä se onnistuu.

Nykyään paheksutaan lapsityövoiman käyttöä. Pyrrö sanoo itsekin olleensa aikanaan lapsityövoimaa.

– Ajoin nuorena poikana Ristisen sydänmailta Halosen metsästä pöllejä Nelostien varteen hevosella ja asuin kämpässä. Koulustakin piti joskus olla poissa töiden vuoksi.

Sitten Pyrrö suuntasi sataman ruoppaustöihin Imatralle, jossa ajoi ruoppauskoneita. Konetyöt kuljettivat eri puolille Suomea. Työ oli “tuurityötä” ja työvuorot pyörivät vuorokauden ympäri pyhät arjet. Niinpä hän pyrki muihin töihin. Sen jälkeen hän on katsellut Suomea lintuperspektiivistä. Monta taloa suojaa Pyrrön tekemä konesaumakatto.

– Vanhimman siskon mies oli peltipuolella ja kysyin, josko niihin töihin pääsisin. Tein niitä töitä sitten monta vuotta vielä eläkkeelle jäätyänikin, sanoo Pyrrö.

Sauli Mustanojan kanssa Pyrrö rakensi Kemin kaupungin kirkon katon yli kaksikymmentä vuotta sitten. Katon rakentaminen vei viisi kuukautta, mutta valmistui kuukautta ennen sovittua määräaikaa. Museovirasto valvoi katon laittoa. Samalla uusittiin sadevesirännit ja syöksytorvet. Vanhojen syöksyjen yläpäissä oli koristeelliset pallukat, joista kaksi koristaa nyt Pyrrön portin pieliä.

– Pitivät kirkonmenoja, kun me rakensimme. Ilmoittivat kellojen soittoajat, että tiesi käyttää kuulosuojaimia. Teimme katon galvanoidusta pellistä, muistaakseni 0,7- millisestä ja lopuksi maalasimme. Ei ole tarvinnut takuukorjata.

Jossakin vaiheessa Pyrrö kerkesi pyörähdellä myös maakunnankuuluissa tansseissa Kärsämäen Katajalla. Sieltä löytyi Eila Marjatta. Pyhäiltana yötä vasten piti lähteä töihin Etelä-Suomeen. Nyt Pyrröt asuvat Haapavedellä. Nyt Yrjöllä ei ole kiire mihinkään. Hän taiteilee Kärsämäellä.

– Saa tehä töpöstää mitä haluaa. Rakentelen täällä. Kynttiläkankaalla en viiti moottorisahhaa huuvattaa.

#