perjantai 18.6.2021 | 11:27
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Ininä on sääsken kosiolaulu – Jos sääskiä ei olisi, meidän kävisi kalpaten

Outi Levä
Pe 5.6.2020 klo 07:00

Tuol´ lentää hyttynen riemuissaan ja nauraa ilakoi”, lauletaan Mozartin säveltämässä vanhassa lastenlaulussa. Sääski, hyttynen vaiko itikka? Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen mukaan itikka on mikä tahansa kärpästä pienempi lentävä ja Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla nauta. Kaikki sääsket ovat hyttysiä, mutta kaikki hyttyset eivät ole sääskiä. Niitä on jo, mutta pian niitä on paljon enemmän. Kainuun ELYn ympäristöasiantuntija Reima Leinosen mukaan on karkeasti arvioitu, että Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun soilla syntyy hyttysiä joka vuosi käsittämätön määrä, kaksikymmentäyksituhattamiljardia, 21.000.000.000.000. Juhannuksen tienoilla niistä lentää kolmasosa.

Hyttyslajeja maassamme on nelisenkymmentä, joista ihmisiä kiusaavia kymmenkunta. Suomalaisia kiusaavat kahdeksankymmentäprosenttisesti metsähyttynen ja rämehyttynen eli korpihyttynen, Lapissa myös taigahyttynen, jonka yksilömäärät ovat muita suurempia ja etelässä lehtohyttynen. Keväällä jo pälvien aikaan ilmaantuu kiusaksi harvakseltaan kirsihyttysiä, jotka aikuistuvat loppukesällä, ovat talvehtineet ja lentävät paljon ennen muiden hyttysten ilmaantumista.

Inisevä hyttynen on yksi pahimpia kiusankappaleita. Se tunnistaa ihmisen hajun sadan metrin päästä ja ilman lämpötilaa korkeamman kehon lämmön kolmen metrin päästä. Sen tuntosarvissa on kuusi jaoketta ja koirasyksilön tuntosarvet ovat tuuhean sulkamaiset. Niiden päässä on lämpöanturit, joiden avulla se suunnistaa lopulta verisuonen päälle. Minä houkutan hyttysiä, joku toinen ei. Olemme yksilöllisiä, meillä jokaisella on oma eritehajumme, jonka hyttyset tunnistavat. Sääsken ininä syntyy siipien värinästä, kun se räpyttelee siipiään satoja kertoja sekunnissa. Ininällä on tärkeä merkitys, sillä sen korkeuden perusteella eri sääskilajit löytävät oman lajinsa toisen sukupuolen. Ininä on siis sääsken kosiolaulua.

Naarashyttynen voi imeä verta yli kaksi kertaa painonsa. Sen imukärsässä on kaksi putkea, toisella se imee verta ja toisesta valuttaa pistokohtaan sylkeä, joka estää veren hyytymisen. Sylki sisältää monia valkuaisaineita. Pistokohtaan ilmestyy kutiseva paukama. Ensimmäiset hyttysen pistot allergisoivat pahimmin. Mitä useammin hyttynen pistää, sitä vähemmän paukamia nousee. Pistojen sietokyky häviää talven aikana.

Lähes kaikki suomalaiset herkistyvät hyttysen pistoille jo lapsina. Ihoreaktiot vaihtelevat nopeasti ilmaantuvista nokkospaukamista pitkäkestoisiin kutiseviin näppyihin. Allerginen sokki on äärimmäisen harvinainen. Oireet ovat voimakkaimmillaan alkukesästä. Välittömät oireet johtuvat hyttysen syljen mukana ihoon joutuvista valkuaisaineista, joita vastaan elimistö tuottaa vasta-aineita. Herkistymisvaiheen jälkeen pisto aiheuttaa kutisevan näppylän. Koe-eläimillä tehdyn tutkimuksen mukaan herkistymiseen tarvitaan noin neljä-viisikymmentä pistoa kahden viikon aikana. Jos altistuminen jatkuu, iholle nousee nokkospaukama. Myöhemmin syntyy toleranssi eikä pistoihin enää reagoi. Vaiheesta toiseen siirtymiseen ei vaikuta altistujan ikä vaan pistojen määrä.

Nokkospaukama syntyy noin kymmenen minuutin kuluttua pistosta ja oireilee pari tuntia. Viivästynyt ihoreaktio, kutiseva näppy, nousee neljästä kuuteen tunnin kuluessa ja voi kestää päiviä. Silloin on vaarana, että raapii pistoskohdan ihon rikki, jolloin se tulehtuu. Noin 5 % suomalaisista saa hyttysen pistoista voimakkaita viivästyneitä ihoreaktioita. Aikuiset voivat siedättyä pistoille runsaan altistumisen jälkeen. Lapissa pistomäärät ovat Etelä-Suomeen verrattuna moninkertaisia. Puolet Lapissa asevelvollisuutensa suorittaneista ei saa pistoista oireita, kun Etelä-Suomessa osuus on vain 5 %. Ilmankos mainoslause aikoinaan kysyi. “Miksi sinä etelän mies huitot, miksi sinä et käytä…?”

– Paras vinkki on pysyä coolina, rauhallisena. Sääskiä kiinnostavat ihmiset, jotka erittävät runsaasti hiilidioksidia. Kun ihminen alkaa huitoa ja sestoa, pintaverenkierto lisääntyy ja ihon lämpötila nousee. Hiilidioksidia erittyy entistä enemmän. Se houkuttelee lisää sääskiä ja siinä on oravanpyörä valmis, sanoo Leinonen.

Sääskiä syntyy vain yksi sukupolvi kesässä. Yksi hyttynen munii noin 150-200 munaa. Kun eri lajien esiintymisjaksot seuraavat toisiaan, tuntuu kuin uusi sukupolvi seuraisi toistaan pitkin kesää. Hyttynen lisääntyy kosteikossa, suolla ja allikoilla. Alkukesän kosteusolot ovat otollisia hyttysen kehitykselle. Munat talvehtivat vesiojissa ja -lammikoissa ja saattavat säilyä lepotilassa vuosikausia. Ne kuoriutuvat vasta, kun lammikossa on tarpeeksi vettä.

– Hyttysten määrää on mahdotonta ennustaa. Ratkaisevaa niiden kehityksen kannalta on keväinen veden määrä, paljonko painanteissa on sulamisvesiä tai sataako sitä taivaalta seuraavat pari kolme viikkoa. Jos kelit ovat tällaisia (kuten toukokuun viimeisellä viikolla), niin riippuu siitä pysyvätkö hyttyset veden alla ja ilman lämpötila viidentoista asteen kieppeillä. Se on varmaa, että hyttysiä tulee aina, sanoo Leinonen.

Lumien sulettua munasta kehittyy toukka, joka on oikea vesipeto. Se hengittää kiduksilla tai nousee silloin tällöin veden pintakalvoon ottamaan ilmasta happea hengitysputken varassa. Reilussa kolmessa viikossa siitä kehittyy kotelo, josta muutaman päivän kuluttua kuoriutuu aikuinen hyttynen. Koko hyttysen kehitys tapahtuu seisovassa vedessä ja kuivana alkukesänä kun lätäköt ovat kuivia, suurin osa hyttysen toukista kuolee kesken kehityksen.

Hyttyset ovat osa pohjoisia ekosysteemejä. Hyttysiä on hirvittävän paljon ja ne muodostavat tärkeän osan kahdessa pohjoisessa ravintoketjussa, vedessä toukka-asteella ja maalla aikuisille veriravintoa tarvitseville eläimille.

– On syytä olla huolissaan, jos sääsken ininää ei kuulu. Jos sääskiä ei olisi, luonto hiljenisi hyvin nopeasti. Linnunpoikueita ei tulisi ja lintukannat romahtaisivat, samoin lintuja ravinnoksi käyttävien petojen määrä. Ravintopyramidin huipulla istuu ihminen. Jos ravintopyramidi kapenee tarpeeksi tyvestä, se kaatuu ja meille käy huonosti, sanoo Leinonen.

Sääsket kannattelevat meitä ihmisiä. Ilman niitä meidän käy kalpaten. Annetaanpa siis oma arvonsa sääskellekin!

#