lauantai 24.10.2020 | 06:12
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Lauri Sarja peräänkuuluttaa kunnollisia tutkimuksia tuulivoimaloiden, mikroaaltojen ja langattoman teknologian vaikutuksista terveyteemme: "Toivon, että näitä asioita ryhdyttäisiin tutkimaan kunnolla, ja etteivät päättäjät tekisi päätöksiä ilman parempaa tietoa"

Satu Kangas-Viljamäki
La 7.3.2020 klo 06:00

Siitä on nyt kaksi vuotta, kun Nivalan Karvoskylällä asuva Lauri Sarja suuntasi mikroaaltomittarinsa hetken mielijohteesta Haapajärven Sauvinmäen tuulivoimaloita kohti.

– Mittari alkoi hämmästyksekseni pulssittamaan, vaikka asumme 15 kilometrin päässä Sauvinmäestä, Sarja kertoo.

Asian todentamiseksi Sarja soitti siltä seisomalta haapajärviselle ystävälleen Matti Ekmanille, ja pyysi hänet mukaansa voimalan juurelle todentamaan asiaa.

– Lähdin liikkeelle epäilevin mielin, mutta paikan päällä tulosta oli uskottava. Aina, kun siiven lapa ohitti tornin, lukemat nousivat mittarin näytöllä, Ekman kertoo.

– Näyttää siltä, että kukaan ei ole aikaisemmin tutkinut tuulivoimaloita tältä kantilta, miehet toteavat.

Sarjalla on käytössään ammattilaisille tarkoitettu mikroaaltomittari, jota normaalisti käytetään muun muassa kännykkämastojen säteilyn mittaamiseen.

– Tutkimustemme mukaan pulssi on isompi tuulimyllystä taaksepäin, ja tuulettomalla säällä pulssia ei tule.

Kun Sarja suuntaa mittarinsa Selänne-lehden toimituksen ikkunasta näkyvää tuulivoimalaa kohti, toimittajankin on pakko uskoa, että mittari reagoi samassa tahdissa tuulimyllyn lapojen kanssa.

– Olemme havainneet, että mitä enemmän tuulimyllyjä on, sen kovempi pulssi niistä syntyy, Sarja sanoo.

Muun muassa näiden tulosten perusteella Sarja on hylännyt ajatuksen tuulivoimaloiden haitallisista infraäänistä.

– Ääntä on syytetty aiemmin, koska tätä mikroaaltopulssia ei ole havaittu. Oma näkemykseni on, että äänen sijasta se onkin tämä pulssi, joka aiheuttaa ongelmia ihmisten terveydelle, Sarja sanoo.

Tällä Sarja viittaa muun muassa Portugalissa, Lusófonin yliopiston professori Mariana Alves-Pereiran tekemiin tutkimuksiin infraäänistä ja niiden vaikutuksista ihmisten ja eläinten terveyteen.

Tuulivoimalan jälkeen Sarja suuntaa mittarinsa kohti käynnissä olevaa mikroaaltouunia, jolloin mittarin lukemat nousevat huomattavasti. Uunin säteily kuitenkin heikkenee jo noin kahden metrin päässä laitteesta. Toimituksen toiselta laidalta näkyvään kännykkämastoon mittari myös reagoi.

Sarjan mukaan kännykkämasto säteilee tasaisesti, mikä ei ole niin vaarallista kuin pulssittava säteily.

Lievä yllätys oli, etteivät toimituksen tietokoneet tai tiedonsiirtolaitteet aiheuttaneet mittarissa juurikaan mitään reaktiota.

Mutta mitä Sarja sitten haluaa, ja miksi jo eläkkeellä oleva sähköasentaja jaksaa pitää meteliä asiasta, josta kukaan ei halua kuulla?

– Toivon, että näitä asioita ryhdyttäisiin tutkimaan kunnolla, ja etteivät päättäjät tekisi päätöksiä ilman parempaa tietoa. Minä en vastusta tuulivoimaa, vaan tietämättömyyttä. Tällä hetkellä Suomeen rakennetaan tuulivoimaa ja langatonta teknologiaa ilman perustavanlaatuista tutkimusta niiden vaikutuksesta ihmisten terveydelle. Kai ihmisen terveys kuitenkin on tärkeämpää kuin raha? Sarja haastaa.

Mikroaalto

Korkeataajuisia (korkeaenergisiä) eli nopeasti värähteleviä sähkömagneettisia radioaaltoja, jotka muodostuvat sähkö- ja magneettikentästä.

Mikroaaltosäteilyn välttäjähiukkanen on fotoni.

Mikroaallot värähtelevät tuhansia kertoja nopeammin kuin ääniradiolähetyksiin käytettävät radioaallot, mutta hitaammin kuin lämpösäteily.

Mikroaaltojen kantama on sitä lyhyempi, mitä nopeammin ne värähtelevät.

Avaruudesta tuleva luontainen taustasäteily muodostuu äärimmäisen heikosta mikroaaltosäteilystä, jonka aallonpituus vaihtelee noin millimetristä noin senttimetriin.

Ihmisperäisen mikroaaltosäteilyn määrä on moninkertainen luonnon taustasäteilyyn verrattuna.

Langaton viestintäteknologia tuottaa länsimaissa suurimman osan ympäristön mikroaaltosäteilystä. Matkapuhelinverkko lähettää ympäristöön jatkuvakestoista mikroaaltosäteilyä synnyttäen laajan mikroaaltoradiokentän, jonka eri osien voimakkuus vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon mikroaaltoihin koodattua informaatiota ilmassa on tarkoitus kuljettaa.

Tuotetun mikroaaltokentän voimakkuus kasvaa tyypillisesti väestötiheyden, liikennemäärien ja langattoman internetin käyttöasteen kasvaessa.

Myös televisio- ja WLAN-verkko sekä lyhyemmän kantaman Bluetooth-yhteys toimivat mikroaalloilla. Mikroaaltosäteilyä lähettäviä laitteita ovat esimerkiksi tutkat, satelliitit, mikroaaltouunit ja langattomat mikrofonit.

Lähde: Wikipedia

#