lauantai 11.7.2020 | 11:02
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Anitta Oertel kolumnissaan: Sanat kertovat miten maailma muuttuu

Pe 28.2.2020 klo 12:00

Tilasin jokin aikaa sitten Antikvaarin kautta kirjoja tänne Saksaan, ja samalla yhden ristisanatehtäväkirjan, sellaisen mammuttikoon, vieläpä kovakantisen, jossa on tehtäviä kaksisataa. Olen taas innostunut täyttämään ristikoita. Se on hyvää aivojumppaa ja meditaatiota.

Huomasin ensimmäisiä tehtäviä täyttäessäni, että sanat tuntuivat oudoilta ja vanhanaikaisilta. En ihan heti oivaltanut niiden merkityksiä enkä tunnistanut tai muistanut ihmisiä, joita ruutuihin kyseltiin. Asia tuli selväksi, kun ymmärsin katsoa julkaisuvuoden. Se oli 1999. Vanhat hyvät (ja pahat) ajat alkoivat palautua mieleeni muutenkin kuin sanojen muodossa, tai oikeastaan se oli niin, että sanojen kautta tulivat tunnelmat menneisyydestä tähän päivään uudelleen koettaviksi. Eihän siitä toisaalta niin kovin kauaa ole!

Vastaan tuli myös sanoja, jotka tuntuvat omaan suuhuni vierailta. Ne ovat lähinnä arki- ja puhekielen sanoja ja ehkä joillekin hyvin tyypillisiä ja sen takia myös persoonallisia. Kaikille eivät kaikki arkikielen sanat kuitenkaan sovi, eivätkä mielestäni edes ristisanatehtäviin, jos ne eivät ole lainausmerkein varustettu.

Maailma muuttuu ja sen huomaa jo sanojenkin kautta. Neutraali yleiskieli, jota sanomalehtien jutuissakin käytetään, muuttuu. Yleiskieli ei loukkaa ketään eikä sen pitäisi pistää epämiellyttävällä tavalla silmään. Joskus kuitenkin näkee, että asiajutuissakin yritetään tavoitella rentoutta käyttämällä arkikielen ilmaisuja. Se himmentää lukunautintoa ja uskottavuutta, menee niin sanotusti vihkoon. Ja tämä sanonta tarkoittaa, että jokin asia epäonnistuu. Sanonta on uusi merkitysryhmä sanalle vihko. Tämän lisäksi tänä keväänä Kielitoimiston sanakirjaan tulevat muun muassa sanat överi ja jenkkakahvat, joka on oikeastaan vanha sanonta.

Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen Ville Eloranta kirjoitti Journalisti-lehdessä 30.1.2020, että ”muussa kuin puhtaassa uutistekstissä voi välillä harkitusti käväistä yleiskielen ulkopuolella”. Hän viittasi tällä omassa kolumnissaan käyttämäänsä sanaan ”pulju”, ja siitä saamaansa kritiikkiin. Hän myös totesi, että Kielitoimiston sanakirja ei määrittele puljua halventavaksi tai vähätteleväksi. Silti se tuntui joidenkin mielestä asenteelliselta.

#