perjantai 5.3.2021 | 05:57
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Urheilu

Selänne-lehden Kuukauden urheilija -jutussa Anni Alakoski, joka tähtää kansainväliselle huipulle

Satu Kangas-Viljamäki
Pe 7.2.2020 klo 10:12

Kello 8:00, herätys.

Aamupala, joka on lähes joka aamu sama eli kaurapuuroa.

9:30, hiihtolenkki (joskus myös juoksua tai saliharjoittelua)

Noin 1.5-2 tunnin kevyt peruskestävyys harjoitus.

12:00, lounas.

Lounas kodin ulkopuolella. Sitä syödään mitä on tarjolla ja mikä on hyvää ja terveellistä

13:00-14:00, päivälepo.

14:30-15:30, opiskelua ja välipala.

Anni Alakoski opiskelee liiketaloutta Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Opiskelu tapahtuu monimuoto-opiskeluna, minkä takia Alakoski käy koulussa paikan päällä vain noin kerran kuukaudessa.

16:30, päivän toinen harjoitus.

Lyhyt, puolesta tunnista tuntiin kestävä harjoitus joko ladulla, salilla tai maastossa.

18:00, päivällinen, minkä jälkeen vielä noin tunti opiskelua.

20:00, vapaata.

22:30, nukkumaan.

Tältä näyttää reisjärvisen, nykyään Sotkamossa asuvan hiihtäjä Anni Alakosken päivä kisakaudella. Päivärytmi pysyy kutakuinkin samana läpi vuoden vain pienin muutoksin.

– Harjoituskaudella treenit pitenevät ja kovenevat kahteen tuntiin aamulla ja kahteen tuntiin iltapäivällä. Lepokaudella levätään, mutta urheilen minä silloinkin - toki huomattavasti rennommin, mutta silti. Se on niin verissä, ettei sitä ilmankaan osaa olla, Alakoski sanoo.

Hänen kisakautensa loppuu huhtikuun ensimmäisen viikonlopun jälkeen, minkä jälkeen huhtikuu levätään.

– Olen jo viiden vuoden ajan matkustanut huhtikuussa ulkomaille ja niin teen nytkin. Meillä on Aasian matka varattuna sinne, Alakoski kertoo.

Toukokuussa aloitellaan jo uutta harjoituskautta ja kesäkuussa se lähtee täysillä käyntiin.

Moni ammattilaisurheilun ulkopuolella oleva järkyttyy kuullessaan huippu-urheilun vaativuudesta ja ihmettelee jopa ääneen arjen kurinalaisuutta.

– Minä en koe luopuvani mistään, vaikka päivärytmini pysyy samana vuodesta toiseen. Päinvastoin, tykkään ja nautin tästä. On hienoa, että voin rakentaa arkeni näin, Alakoski hehkuttaa.

– Hiihto on se ”mun juttuni”, mistä tykkään. Saan siltä todella paljon. Olen päässyt reissaamaan paljon ja urheilu on antanut minulle hyviä ystäviä, jotka ymmärtävät urheilijan arkea ja joiden kanssa on senkin vuoksi helppo olla. Kun huomaan kehittyväni, saa onnistumisen tunteita. Välillä menee joskus huonommin, mutta sitten on taas kiva onnistua.

Paitsi harjoittelu ja asenne, myös ruokailu on huippu-urheilijalle tärkeä asia. Kestävyysurheilussa kalorien kulutus on kovaa ja riittävä syöminen on erittäin tärkeää.

– Olen oppinut vuosien varrella paljon itsekin, mutta täällä Sotkamosta löytyy myös ravitsemusterapeutti, joka neuvoo tarvittaessa. Totuus on kuitenkin se, että välillä joutuu syömään jopa jäätelöä pakolla ja juomaan kolaa riittävän kalorimäärän saamiseksi.

Alakosken tavoite on – ei enempää eikä vähempää kuin hiihdon kansainväliselle huipulle nouseminen.

– Se vaatii paljon työtä eikä tapahdu hetkessä. Jos saan olla terveenä ja pääsen kausi kaudelta lähemmäs tavoitetta, niin hyvä juttu.

Terveys ei ole ollut Annille mikään itsestään selvä asia enää vuosiin, mikä on opettanut häntä arvostamaan ja vaalimaan terveyttään tavallista enemmän.

– Viisi vuotta sitten minulla todettiin haglundin kantapää, joka leikattiin. Sitten minuun iski krooninen poskiontelon tulehdus, joka hoidettiin lopulta avartamalla poskionteloitani leikkaushoidolla.

Poskionteloiden kanssa taistelu vei Alakoskelta kaksi vuotta, minkä jälkeen hänen akillesjänteensä repesi ja kantapää murtui.

– Eikä siinä vielä kaikki. Kun jalka vihdoin parani ja pääsin lenkille, kompastuin ensimmäisellä lenkilläni. Kaaduin ja löin leukani kiveen, joka murtui. Silloin minusta tuntui, että tämä taitaa olla tässä. Onneksi leukaa ei tarvinnut leikata, vaan se parani kuuden viikon soseruokajaksolla.

Alakoski kokee joutuneensa antamaan kilpasisarilleen tasoitusta sairastumisten vuoksi ja sanoo sisuuntuneensa niistä niin paljon, että haluaa nyt näyttää maailmalle mihin hän kykenee.

– Kunhan terveyttä riittää, hän lisää nöyränä, Terveyden reistaillessa olin hetkittäin jo aika epätoivoinen, minkä vuoksi päätin aloittaa liiketalouden opinnot, eräänlaisena ”suunnitelma B:nä”. Nyt olen huomannut opintojen toimivan hyvänä vastapainona urheilulle ylipäätään. Silloin kun urheilen, kouluasiat unohtuvat ja päinvastoin. Haluan lähettää ison kiitoksen tukijoilleni siitä, että he ovat pysyneet rinnallani kaikista vastoinkäymisistä huolimatta.

Nyt vaikeudet ovat kuitenkin takanapäin ja Alakoski elää parhainta kauttaan tähän mennessä. Viime viikonloppuna hän hiihti SM-kisoissa parisprintissä pronssille yhdessä Anne Kyllösen kanssa.

– Seuraavana tähtäimessä on nuorten SM-kisat Kontiolahdella ja sen jälkeen nuorten MM-kisat. Hiihtäjävalintoja sinne tosin ei ole vielä tehty, mutta olen toiveikkaan optimistinen sen suhteen.

Viime syksystä asti Alakoski on edustanut Kainuun Hiihtoseuraa, sitä ennen hän hiihti aina Reisjärven Pilkkeen tunnuksin.

– Pilke ilmoitti viime syksynä panostavansa junioreihin, ja toisaalta minulle tarjoutui tilaisuus päästä huippuseuraan, niin tartuin tilaisuuteen. Pääsin hiihtämään kovassa seurassa yhdessä Anne Kyllösen ja Anita Korvan kanssa. Olen kuitenkin edelleen reisjärvinen ja Reisjärvi on kotini. Vaikka olen asunut Sotkamossa jo kuusi vuotta, tämä ei ole koti, Alakoski sanoo.

Alakosken valmentajana toimii tällä hetkellä Jussi Piirainen. Yhteistyö jatkuu nyt toista vuotta ja Alakoski on valmentajaansa tyytyväinen.

– Olemme löytäneet minulle toimivan tavan harjoitella.

Illalla, kun päivän ohjelmat on tehty, Alakoski rentoutuu television äärellä.

– Silloin on mukava vain olla tekemättä yhtään mitään. Elokuvia tulee katseltua aika paljon, joskus tavataan kavereiden kanssa, mutta harvemmin, sillä harjoituksissa heitä näkee päivittäin muutenkin.

Alakoski käy Reisjärvellä aina kun se sopii harjoitusohjelmaan.

– Jos ohjelmassa on jotain sellaista, mitä Reisjärvellä ei voi tehdä, niin silloin kyläily jää väliin. Onneksi vanhempani käyvät kuitenkin usein täällä ja ovat edelleen mukana kisamatkoillani. Aapo-koiraa sen sijaan on usein ikävä ja sen kuulumisia pitää kysellä kotoa usein.

Anni Alakoski:

Aikuisten SM hiihdot: 1 SM-pronssi

Nuorten SM hiihdot: 5 SM-kultaa, 5 SM-hopeaa, 4 SM-pronssia ja 2 KLL-kultaa

Maailman CUP 36.

#