lauantai 17.8.2019 | 19:10
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Isännänviiri kuuluu kesään ja kertoo, onko isäntäväki kotosalla

Outi Levä/Satu Kangas-Viljamäki Selänne+
Su 4.8.2019 klo 10:00

Kun isännänviiri, miksei emännänkin, liehuu omakotitalon tai kesämökin lipputangossa, se kertoo, että väki on kotosalla. Perinteisintä siniristiviiriä käytetään, jos kotiseutuviiriä ei ole olemassa. Se on pohjaltaan valkoinen ja siinä on merensininen risti. Ristin leveys on noin kolmasosa viirin leveydestä. Viirejä on olemassa myös suku- ja kotiseutuviireinä, kaupunki-, kunta-, maakunta- ja siniristiviireinä.

Paikkakuntakohtaiset isännänviirit alkoivat yleistyä vuosituhannen kahta puolta. Niissä viirin tyvessä on neliö, jossa on kyseisen kunnan, kylän tai maakunnan vaakuna ja normaalit aluevärit. Isännänviirin pituus on noin puolet lipputangon pituudesta. Jos lipputanko on kahdeksanmetrinen, viirin pituus on neljä metriä. Viirin kannan leveys on noin kymmenesosa viirin pituudesta. Jos viirin pituus neljä metriä, kannan pituus on 40 cm, kahdeksan metrisen viirin kanta on 70 cm.

Viirin voi suunnitella myös itse. Varsinkin sukuseurat ovat teettäneet omia viirejä. Niitä suunnitellessa on hyvä käyttää heraldisia värejä eli vaakunoissa käytettäviä punaista, sinistä, mustaa ja vihreää sekä kultaa ja hopeaa. Apua viirien suunnitteluun saa esimerkiksi Suomalaisuuden liitosta.

Suomessa on liputusvapaus. Viiri kuuluu arkeen ja Suomen lippu juhlaan. Yhtä aikaa niitä ei käytetä. Jokainen voi käyttää kansallislippua, kun tuntee tarvetta. Isännänviirin käyttöä ei säädellä laissa eikä sitä tarvitse laskea yöksi. Sillä voi liputtaa muulloin kuin liputuspäivinä, jolloin salkoon nostetaan siniristilippu. Isännänviiriä ei käytetä suruliputuksessa..

Kärsämäkiset saivat isännänviirinsä vuosi sitten. LC Kärsämäki hoiti homman. Jouko Kangaskokko kertoo, että idea isännänviiriin tuli entisiltä kärsämäkisiltä. Isännänviirinhän voi valita kuten kansallispuvunkin, oman tai suvun kotiseudun tai synnyinseudun mukaan.

Jotkut kyselivät viirejä. Yksi Lahdessa asuva kärsämäkinen sanoi sitten, että eikö teillä tosiaan ole kuntaviiriä. Niinpä päätimme, että kohta on.

Kärsämäen isännänviirissä on keskellä sininen viiva ja neliössä Kärsämäen kunnan vaakuna.

Vaakunan käyttöön haettiin ja saatiin kunnanhallituksen lupa.

– Laitoimme viirit ennakkomyyntiin. Kunta hankki viirit kaikkiin kiinteistöihinsä, esimerkiksi kunnantoimistoon ja kouluille. Tilasimme viirejä kaikkiaan noin seitsemänkymmentä. Niitä oli kolmea eri kokoa, saatavana on vielä 6-7 metrin ja 8-9 metrin pituisiin salkoihin passaavia viirejä Veikon koneessa ja hinta viidenkympin tienoilla, tietää Kangaskokko.

Viiri kestää jatkuvassa käytössä pari vuotta. Siinä ajassa tuuli Kangaskokon mukaan tekee siitä entisen.

Haapajärven isännänviiri julkistettiin 15 vuotta sitten.

– Oman viirin tarve nousi esille vuonna 2003, ja sitä kehittämään perustettiin työryhmä, johon kuului minun lisäkseni Anu Määttä-Talala ja Leo Ikonen, Haapajärven kaupungin sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki kertoo.

Viirin yläosassa on Haapajärven vaakuna, jonka alkuperäisistä väreistä kulta on muutettu keltaiseksi ja hopea valkoiseksi.

– Viirissä oleva sininen ei myöskään ole samaa sävyä kuin vaakunassa, vaan viirissä se on maakuntaviirin sininen.

Viirin alaosassa komeilevat puolestaan Pohjois-Pohjanmaan värit: valkoinen, sininen ja valkoinen.

Viirin voi ostaa Haapajärvi-seurasta ja sitä myydään myös eri tapahtumissa, kuten toripäivinä ja kevään Puutarha, Piha ja Vapaa-ajan messuilla.

– Meidän viirimme on 4,5 metriä pitkä, koska ohjeen mukaan viirin tulisi olla noin puolet lipputangon pituudesta.

Reisjärvellä on ollut oma isännänviirinsä noin kymmenen vuotta.

– Se on väritykseltään sinivihreä ja sitä koristaa Kotiseutuyhdistyksen logo. Se on Johannes Kinnusen suunnittelema, Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Koskela kertoo.

Viirin voi ostaa Kotiseutuyhdistykseltä, paikallislehden toimituksesta.

– On niitä siellä muutama jäljellä, Koskela tuumaa.

Pyhäjärvellä ei ole omaa isännänviiriä.

#