lauantai 20.7.2019 | 17:00
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Saviselän kylämuseossa kävijä saa historian oppitunnin - Ennen vanhaan kaikki tehtiin itse

Outi Levä Selänne+
Pe 12.7.2019 klo 11:00

Kärsämäen Saviselän kylämuseo on talonpoikaistavaroiden runsaudensarvi. Kärsämäki-päivillä se avasi ovensa maalaisantiikista kiinnostuneille. Museo avattiin vuonna 1994 Halmeen taloon, esineet on koottu kylän taloista. Talossa asuivat aikanaan Frans Puusaari vaimonsa Kaisan ja tämän kahden pojan Ville ja Eelis Niemen kanssa.

Tupa on ilmeisesti koottu useammasta rakennuksesta, sillä alimmat hirsikerrokset ovat puunvärisiä, ylemmät savuttuneet. Mustuneista kattolaudoista osa on veistettyjä, osa sahalautaa. Yhdessä seinähirressä on vuosiluku 1717. Pirtissä on runsaasti taloudessa ja maidonjalostuksessa käytettyjä tavaroita, sepraattoreita, karjantarkkailijan eli assistentin sentrifugi, maidonjäähdytin, kirnuja, brännäreitä, pannuja ja kattiloita. Ikkunoissa olevat verhot Pirkko Niemiaho sanoo ommelleensa vanhoista Nuorisoseuran verhoista. Tukeva keinutuoli on on kylän omaa tuotantoa, samoin sivustavedettävä puusänky.

– Tuo sänky on Aholta tänne tuotu. Se on Eino-papan tekemä. Tuossa me Veikon kanssa ensimmäiset yöt nukuttiin, kun mentiin naimisiin, muistelee Pirkko Niemiaho.

Paavo Autio esittelee koko iltapäivän vanhoja työ- ja tarvekaluja.

– Tämä on palokeksi. Sillä vedettiin hirsi kerrallaan palavasta rakennuksesta ja heitettiin sitten vettä, että saatiin palo sammumaan. Ja tämä on piimäleili. Siihen pantiin piimää, kun lähdettiin niitylle. Mekin saatettiin mennä Miilurannalle ja olla siellä koko viikko. Niityllä oli sitten ruokarinki ja jokainen ryyppäsi piimää leilistä. Maito olisi hapannut viikon aikana, mutta piimä säilyi piimänä.

Kukkuran seppä, Heimo Luomajoki oli aseseppä. Myöhemmin Luomajoki asui Vesilässä. Mielenkiintoa herättää sepän penkki, jossa seppä porasi pyssyn piippuihin reiät ja rihlat. Myös lyijykuulat valettiin itse ja väännettiin kierteet ja jengat pultteihin. Tallessa on kylän kankurin Saara Piipon kangaspuut ja taidokas kudonnainen. Viipylän raatarin eli Abel Remeksen ompelukone tuo Maija Alatalolle mieleen ensimmäiset pitkät housut.

– Aapeli ompeli minulle pitkät housut. Äiti vei hänelle vanhan takin ja niistä ne housut ommeltiin.

Yhden huoneen täyttävät maataloustyökalut, viikatteita, sirppejä, haravia, kuokkia, työnnettävä kylvökone, hevostarvikkeet ja pellavaloukku. Puisen pellavaloukun väliin asetettiin kuivattu pellavanippu, jota lyötiin yläosalla, kunnes päistäreet eli puumaiset kuoriosat irtosivat ja pellavan kuitu tuli esiin.

– Niistä sitten kudottiin hurstia, sanoo Autio.

Kuka tietää, mitä hursti on? Eräs nuori museossa kävijä totesi lähtiessään, että tämähän oli oikea historian oppitunti.

#