tiistai 12.11.2019 | 15:06
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kanasen tila tuplasi eläinmääränsä viihtyvyydestä ja hyvinvoinnista tinkimättä

Satu Kangas-Viljamäki Selänne
Pe 19.4.2019 klo 00:00

Vaikka Kanasen tilan navetassa käyskentelee pitkästi yli sata lypsävää, toimittaja saa kulkea niiden seassa ihan rauhassa. Uteliaimmat neitokaiset käyvät jopa maistamassa vähän takkia ja kameraa, sekä kokeilemassa turvallaan: ”alkasko tuo mun kaa jollekin”. Toimittajalle tapahtuu näin todella harvoin, mistä päättelen Kanasen lehmien voivan hyvin sekä fyysisesti että psyykkisesti.

– Olemme totuttaneet ”tyttömme” ihmisiin olemalla itse navetassa läsnä niin paljon kuin suinkin mahdollista, yrittäjät Juha Kärkkäinen ja Marjo Lautiainen kertovat.

Nuorella parilla on takanaan työn täyteinen talvi, vaikka edessä niitä on epäilemättä vielä enemmän.

– Meillä oli aiemmin käytössä lypsyasema, ja lypsäviä noin 120-130 yksilöä. Nyt, kun kaikki saadaan lopullisesti valmiiksi, meille tulee neljän robotin navetta ja noin 240 lypsävää. Täytämme navetan omalla vasikkatuotannolla ja jos kaikki menee hyvin, paikat ovat täynnä ensi tammikuussa.

Ekologisuus sekä kaikkien navetassa olijoiden hyvinvointi on otettu uudessa navetassa huomioon heti suunnittelun alkuvaiheessa.

– Sorkkakylpyaltaat lisäävät lehmien sorkkien hyvinvointia, automaattiharjat viihtyvyyttä. Visiiriruokintapöydät mahdollistavat ruoan jakelun koneellisesti navetan ulkopuolelta.

Kanasen tila aloitti uuden navetan suunnittelun jo vuosia sitten.

– Vanhempani Irma ja Markku Kärkkäinen sekä minä muodostimme maatalousyhtymän vuonna 2005 ja vuonna 2013 muutimme tilan osakeyhtiöksi. Vuotta myöhemmin vanhempani jäivät eläkkeelle, Juha Kärkkäinen kertoo.

– Olin miettinyt uutta navettaa jo pitkään, mutta vasta Marjon tultua kuvioihin mukaan uskalsin ryhtyä tuumasta toimeen.

Ympäristölupa laitettiin hakuun vuoden 2016 lopulla.

– Selvitimme hakemukseen mitä tuotamme ja minkä verran, paljonko on peltoa, minne lanta varastoidaan ja minne se levitetään ja miten. Lupaan liitettiin piirustukset tulevasta rakennuksesta ja paljon muuta. Asiakirjoja lähetin ainakin postitse ja sähköpostilla. Lisäselvitykset pääasiassa sähköpostilla.

Sitten prosessiin syntyi iso ”mutta”, kun aluehallintovirastossa huomattiin maatilan sijoittuvan lähelle Pohjois-Savon rajaa.

– Jouduimme lähettämään samat paperit toistamiseen Pohjois-Savon Ely-keskukseen, mikä lisäsi prosessin kestoa.

Kun ympäristöluvat lopulta pääsivät Pyhäjärven kaupungille esille, hankkeesta tehtiin valitus, jonka käsittely otti myös oman aikansa.

– Siihen tuli päätös Vaasan hallinto-oikeudesta viime vuoden lopulla, missä se oli jonossa vuoden ja kaksi kuukautta.

Odottavan aika on tunnetusti pitkä, ja syksyllä Kärkkäinen ja Lautiainen lopulta aloittivat työt pelkän rakennusluvan turvin.

– Varmistimme selustaamme vielä Ely-keskukselta ja he sanoivat että työn voi aloittaa, vaikka ympäristölupa oli vielä käsittelyssä. Se kannatti kuitenkin ottaa, sillä rakentamisen viivästyminen olisi tiennyt monen hiehon teuraaksi joutumista, mikä taas ei olisi ollut taloudellisesti järkevää.

Kanasen tilan rakennusurakka valmistunee tulevan kesän aikana, mutta eivät visiot tilalta siihen lopu.

– Haaveena on oma biovoimala, mistä tila saisi energiaa, lannoitteita ja kaasua kulkemiseen. Mutta se on sitten joskus, kun olemme lyhentäneet navetasta tehtyä velkaa riittävästi. Minun täytyy saattaa myös agrologi-opintoni valmiiksi, mikä tapahtunee ensi vuonna, Lautiainen sanoo.

Sekä Kärkkäinen että Lautiainen korostavat sitä, että asiat on hoidettava asiallisesti ja kunnolla kaikkiin suuntiin.

– Me olemme yrittäjiä ja tämä on meidän yrityksemme, jonka pitää olla kaikille kiva paikka. Meillä pitää olla myös vapaa-aikaa, minkä vuoksi tilalla tulee jatkossakin olemaan noin kaksi työntekijää meidän lisäksemme. Tähän saakka Juhan vanhemmat ovat auttaneet meitä todella paljon.

Kanasen tilalla on myös kokeiltu uusia kasvilajeja, kuten rehumaissia jo kolmen vuoden ajan vaihtelevalla menestyksellä.

– Sitä laitetaan peltoon myös tänä keväänä, sillä lehmät pitävät sen mausta ja mitä enemmän he syövät, sitä parempi tuotos.

Jotta tilan eläimillä olisi hyvä olla, Kärkkäisen ja Lautiaisen suunnitelmissa on myös lehmien vapaan ulkoilun lisääminen siten, että lehmät pääsevät käymään ulkona ympäri vuoden tahtonsa mukaan.

Eläinsuojien ilmoitusmenettely uudistui helmikuun alusta

Valtioneuvoston asetus ilmoituksenvaraisista eläinsuojista uudistui helmikuun alussa.

– Uuden lain tarkoitus on saattaa kaikki toiminnanharjoittajat ja viranomaiset samalle viivalle, sillä tähän saakka lain tulkinnat ovat vaihdelleet ihmisten ja paikkakuntien mukaan paljonkin, peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristötarkastaja Pekka Peuranen kertoo.

Uuden lain myötä paikallinen viranomainen voi antaa ympäristöluvan 50-299 eläintä sisältävälle eläinsuojalle ja se haetaan yhdellä, kaiken kattavalla lomakkeella.

– Laki määrittelee jatkossa hyvin tarkkaan, mille etäisyydelle eläinsuojan voi rakentaa muusta asumuksesta. Toki tähänkin jätettiin tulkinnan varaa, mutta jos kyseisessä asiakirjassa esitetyt asiat ovat oikein muun muassa etäisyyksien ja lantavarastoinnin suhteen, niin viranomainen rekisteröi toiminnan.

Luvalla on neljän kuukauden pakollinen käsittelyaika, jolloin hakemusta saa korjata kerran.

– Se korostaa rakentajan ja viranomaisen etukäteisneuvottelun tärkeyttä. Sitten päätöstä seuraa normaali 30 päivän kuuleminen.

Peuranen ei kuitenkaan usko törmäävänsä työssään tähän montaa kertaa.

– Nyt, kun moni pienempi tila lopettaa, isommat tilat vuokraavat ja käyttävät heiltä vapautuvia tiloja.

#