tiistai 12.11.2019 | 15:46
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kymenlaaksolainen kirjailija Mika Honkalinna vieraili Pyhäjärvellä ja ihastutti kuulijansa kertomalla hongan monista merkityksistä suomalaisille

Anitta Oertel Selänne
Su 3.3.2019 klo 12:00

Nomen est omen – nimi on enne -sanontaan voi hyvin uskoa, kun on kyseessä Limingassa asuva, alun perin kymenlaaksolainen Mika Honkalinna, kirjailija ja luonnonkuvaaja, korpin kumppani ja Honka-kirjan (Maahenki 2017) kirjoittaja ja kuvaaja.

– Olen syntynyt 8.8. ja se on Silvan nimipäivä. Se taas tulee latinasta ja tarkoittaa metsää, Honkalinna kertoi.

Honkalinnalta kuultiin viime viikolla Pyhäjärven kirjastossa hieno ja koskettava esitys, lumoava kuten yleisön joukosta kommentoitiin. Hän kertoi runollisesti ja informatiivisesti männystä, hongasta ja petäjästä, tuosta pohjoisen metsiemme monimuotoisesta ja kiehtovasta, arkisestakin puusta ja näytti kuvia, jotka veivät ajatuksen ja hengen suoraan luontoon, sen hiljaisuuteen ja voimaan. Puolen tunnin mittaisessa esityksessä tietoisuus hongan pyhästä olemuksesta ja ankarien olojen sinnittelemästä petäjästä avartui.

Honkalinna muun muassa puhui teidenvarsien maamerkkimännyistä, kerrostalolähiöiden ja ostoskeskusten puristuksissa ja hautausmaiden rauhassa olevista ja puistojen muistomerkeistä, jotka ovat muistutuksena täysin toisenlaisesta ajasta ja arvomaailmasta.

– Ne ovat maailmasta, jossa puihin kohdistetuissa katseissa on muitakin arvoja kuin kiintokuutiot ja raha. Maailmasta, jossa ikää ja elämänkokemusta ei rinnasteta vammaisuuteen tai hyödyttömyyteen.

Honkalinna ei pidä itseään dokumentaristina vaan hänellä on tarve tarinan kautta pureutua pintaa syvemmälle tiukasti teemassa kiinni.

Kirjan jaksottelua mukaillen esitys eteni näyttäen hongan puuna, pesäpuuna, tarvepuuna, talouspuuna, kulttuuripuuna ja mahtipuuna.

– Honka on mitä suurimmassa määrin yksilö. Kahta samanlaista ei löydy. Se on metsiemme bonsaipuu, kuvaili Mika Honkalinna.

Optiona yleisö sai esitelmän teemasta Korppiretki, joka puolestaan perustuu samannimiseen 2015 ilmestyneeseen Honkalinnan kirjoittamaan ja kuvaamaan kirjaan. Se onkin sitten toinen retki kuvan ja sanan liittoon, jossa kuvakokonaisuudet puhuttelevat syvästi, korpin elämässä kun näyttää olevan paljon samaa kuin ihmisen. ”Yhteistyö on voimaa, mutta ei aina välttämättä viisautta”, jäi yhtenä Honkalinnan Korppiretken filosofiasta mieleen. Tai, että ”musta piilottaa, mutta tuo myös esille”. Luonnosta oppii viisauksia ja niitä myös Mika Honkalinna on löytänyt. Hän katsoo ihmistä luonnon läpi.

Seitsemän kirjaa julkaisseen Mika Honkalinna Korppimatka valittiin Vuoden luontokirjaksi 2015. Hänen uusin teos Lintumies (Docendo 3/2019) on tulossa lähipäivinä myyntiin.

#