Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Talousarviosta vahvasti alijäämäinen, pahan päivän varannot pian syöty - Kuntatalouden sopeuttaminen jatkuu Pyhäjärvellä

Antti Savela Selänne+ | Pe 7.12.2018 klo 13:10

PYHÄJÄRVI

Pyhäjärven kaupungin suurin toiminnallinen muutos tapahtuu ensi syksynä, kun oppilaat eivät mene enää Ruotasen, Rannankylän ja Emolahden kouluihin.

Elokuun alusta alkaen oppilaat käyvät koulua Pyhäjärvellä vain Ikosen koulussa ja keskuskoulussa. Ikosen koulussa opiskelevat 0-4 -luokan oppilaat ja vanhemmat 5.-6. -luokkien oppilaat siirtyvät keskuskoululle, jossa koulutyötään tekevät jo yläkoulun ja lukion nuoret.

Keskuskouluun tarvitaan uudistuksen johdosta uutta luokkatilaa. Sitä tehdään siirtämällä rakennuksessa sijaitseva kirjasto rakennuksesta pois ja remontoimalla tilalle koululuokkia. Kirjasto muuttaa väliaikaisesti teollisuusalueelle.

Koulu-uudistus sisältyy Pyhäjärven ensi vuoden talousarvioon, joka on hyväksytty kaupunginhallituksessa. Säästöä se tuo alkuvaiheessa vähän. Suurimmat talousodotukset ajoittuvat suunnitelmankauden vuosille 2020 ja 2021.

Ensi vuonna Pyhäjärven talousarvio on vahvasti alijäämäinen ja takavuosina kerätyt puskurit pahojen päivien varalle ovat syöty ensi vuonna loppuun. Tämän jälkeen yli-/alijäämätili sukeltaa pakkasen puolelle.

Talouden ahdingosta huolimatta Pyhäjärvi jatkaa varsin maltillisella verolla 20,75 prosenttia eivätkä kiinteistöverotkaan ole kovimmasta päästä.

Kouluverkon lisäksi Pyhäjärvellä haetaan lisää säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluista.

Yksi syy niukkaan aikaan on verotulojen heikko kehitys. Vuonna 2016 kaupungin verotulot olivat 21 miljoonaa euroa ja ensi vuonna niitä ennustetaan kertyvän 20,9 miljoonaa. Verotulot eivät ole kasvaneet, vaikka vuodelle 2017 tuloveroa nostettiin yhdellä prosenttiyksiköllä.

Kehityksen taustalla on muun muassa kiky-sopimus, joka alensi kuntien tulopohjaa ja toisaalta kaivoksen yhteisöverotuoton alenema. Kuitenkin vielä ensi vuonna yhteisöveron tuotoksi lasketaan viisi miljoonaa, mikä on runsaan 5000 asukkaan kunnassa valtava määrä.

Toisaalta Pyhäjärvi on yhä varsin omavarainen tuloissaan. Alimmillaan valtionosuuksien suhde tällä vuosikymmenellä on ollut 35 prosenttia kun tavallisesti maalaiskunnissa valtionosuudet muodostavat puolet tuloista.

Yhteisöveron laskiessa Pyhäjärvelläkin verotulojen tasaus lisää valtionosuuksia kompensaationa kaivoksen maksamien verojen pienenemiselle.

#
Fingerpori