Kulttuuri
Tuohesta on työksi
Jaana Öljymäen tuohitöitä on esillä Ateneumin taidemuseossa Helsingissä
Haapajärvinen käsityöläinen, opettaja, taiteilija ja yrittäjä Jaana Öljymäki yllättyi taannoin iloisesti, kun sai puhelun Ateneumin taidemuseosta, jossa vasta oli avajaiset vuoden ilmastointiremontin jälkeen.
Ateneumin museolehtori oli tuohikorin kääntäessään huomannut sen pohjassa Design JaanaÖ -merkinnän, ja otti selvää kuka työn oli tehnyt. Hän löysi netistä Jaanan ja hänen äitinsä tuohityökirjat. Lehtori tutustui Jaanan taustaan ja ammattitaitoon, ja otti häneen yhteyttä. Melkoinen sattuma!
Öljymäeltä haluttiin konsultaatio liittyen tuohen käyttöön ja kuvaukseen eräässä nimekkäässä taideteoksessa. Lisäksi tilattiin pienoismalli tuohen tiestä tuotteeksi sekä joitakin käyttötuotteita.
Jaana on otettu siitä, että hänen ammattitaitoaan ja tietämystään haluttiin hyödyntää. Työt ovat esillä taidemuseossa pari vuotta. Toki hän aikoo itsekin käydä katsomassa niitä paikan päällä.
Jaana Öljymäki on työstänyt tuohta aktiivisesti kymmenisen vuotta.
– Äitini Eeva Rutanen on opettajani. En olisi lapsena uskonut, että seuraan hänen jalanjälkiään. Inhosin tuohta, ja teininä jopa jotenkin häpesin äidin vanhanaikaista harrastusta.
90-luvulla Jaana teki ensimmäisen tuohiteoksensa opiskellessaan vaatetusalaa Lapin yliopistossa. Hän osallistui kansainväliseen fantasiavaatekilpailuun ja tuli Suomen loppukilpailussa kolmanneksi upealla tuohisella luomuksella.
– En kuitenkaan silloin enkä myöhemminkään ajatellut, että tuohesta tulisi materiaalini, vaan olin erityisen kiinnostunut grafiikasta. Vuonna 2019 perustamani yrityksen piti alkujaan olla taidegrafiikkaa myyvä yritys, mutta kun tuohituotteita ja tuohityökursseja alettiin kovasti kysellä, käänsin kelkan ja aloin tekemään sitä mitä halutaan, toteaa Jaana Öljymäki hymyillen.
Naisen sytyttyä tuohelle hän on tehnyt yhdessä äitinsä kanssa kolme tuohityökirjaa: Tuohitöiden käsikirjat 1 ja 2 (2015 ja 2017), sekä Tuohesta tehty (2021). Kirjat ovat olleet ensimmäisiä kattavia suomalaisia oppaita tuohityön saloihin.
– Ensimmäistä kirjaa tehdessämme ajatukseni oli, että teemme äidin työtä näkyväksi, mutta sen myötä myös tajusin, että tämä on merkittävä juttu. On tärkeää pitää tuohityötaito voimissaan Suomessa, sanoo Öljymäki vakavoituen.
Naisilla on valtavasti uusia ideoita mielessä ja pöytälaatikossa. Neljäs kirja taitaa jo olla suunnitteilla.
- Tuohi on hyvässä huudossa, siitä halutaan tehdä kaikenlaista. Ekologinen luonnonmateriaali kiinnostaa ihmisiä.
Nykyään Jaana on täystyöllistetty opettaja välillä Helsinki-Rovaniemi. Hän opettaa tuohitöistä innostuneita opiskelijoita monissa kansanopistoissa ja työväenopistoissa.
Lisäksi hän käy ohjaamassa Itä-Suomessa kahdessa ammattiopistossa luonnonalan opiskelijoita, jotka perehtyvät luonnonmateriaalien käyttöön. Onpa Jaana tutustuttanut myös erään pitäjän kasiluokkalaisia tuohitöihin. Oppilaat olivat kiinnostuneita aiheesta ja tekivät mielellään tuohitöitä.
- Kursseilla on enimmäkseen nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä, toki myös vanhempaa väkeä. Suurin osa kurssilaisista on naisia. Perinteinen ajatus on ehkä ollut, että vanhat miehet tekevät tuohitöitä.
Laajasti kiertäviä tuohityön taitajia on vähän. Monet iäkkäät osaajat opettavat lähialueellaan.
- Tuohitöiden tekijöitä on toki ympäri maan, mutta todellisia ammattilaisia alkaa olla melko vähän. On tärkeää kouluttaa uusia tekijöitä, jotta tämä tekniikka säilyy Suomessa, sanoo Jaana.
Öljymäillä on käynyt innokkaita yksityisoppilaita Belgiasta, Meksikosta ja Yhdysvalloista. Siinä sivussa perheen kielitaito on kohentunut ja Jaanan ajatukset ovat välillä ehtineet muuttua englanninkielisiksi.
Miksi Jaana tykkää tuohesta?
– Tuohi on tosi ihana ja monipuolinen materiaali! Toinen tuohi voi olla pehmeää ja taipuisaa, toinen kovaa ja jäykkää. Niiden sävyt ovat järjettömän kauniita. Joka koivussa on omanlaisensa tuohi. Luonto värjää joka puun tuohen eri sävyiseksi.
Öljymäki valmistaa tuohesta lähinnä käyttötuotteita kuten esimerkiksi koreja ja koruja, harvoin koriste-esineitä. Hän tykkää, että tuotteella on joku funktio. Nainen tekee mielellään aika pelkistettyjä tuotteita. Toki kirjoihin ja opetustehtäviin syntyy myös monipuolisempia teoksia.
Vaan miten Jaana saa materiaalia töihinsä? Hän ei suinkaan käy missä tahansa metsässä repimässä tuohta. Sen kerääminen ei ole jokamiehenoikeus. Tuohen ottoon pitää olla lupa, Öljymäki muistuttaa.
– Meillä on ollut pitkä ja hyvä yhteistyö HASA:n kanssa ja olen tästä hyvin kiitollinen. Tuohen kerääminen pitää tehdä oikealla hetkellä juhannuksen seutuvilla mahla-aikaan. Silloin koivun kuori on irti ja tuohen saa nätisti pois. Tuohen kerääminen on jo itsessään kovaa hommaa ja siihen kun lisää kuumuuden ja hyttyset niin johan on, Öljymäki sanoo.
Keruun jälkeen tuohi kuivataan, säilötään ja ennen käyttöä siitä puhdistetaan valkoinen puoli pois.
--Joskus joku on ihmetellyt mikä tuohituotteissa maksaa, kun sehän on ilmainen materiaali, mutta kyllä sen eteen saa tehdä paljon töitä, toteaa nainen.
Design JaanaÖ-yrityksellä on verkkokauppa, jonne Jaana tekee grafiikkaa ja tuohitöitä myyntiin. Yrittäjä kulkee myös messuilla esittelemässä tuohityötaitoa ja tuotteita. Hän myös pitää erilaisia osaamisalueisiinsa liittyviä verkkokursseja.
Jaana kiittää äitiään opista ja hyvästä yhteistyöstä.
- Meillä on ihanat ja läheiset välit äidin kanssa. Ollaan ystäviä ja meidän äiti-tytär suhde on hyvä. Kaikki on mennyt ihanasti. Iso kiitos äidilleni, että on opettanut minulle tämän työn. Nyt kun olen kiireinen opettamisen kanssa, pyydän äitiä toisinaan kokeilemaan jotakin ideaani ja hän toteuttaa sen. Me myös näemme unia tuohi-ideoista ja kyselemme toisiltamme voisiko tällaisen toteuttaa?
//////////////////////////
Juttua muokattu 19.4.2023 kello 10.58: Pienen kuvan kuvateksiä muutettu ja kuvan kuvaajan nimi vaihdettu.