Kulttuuri

Täydenkuun tanssit jäi ilman näyttämöä ‒ Tänä vuonna tanssia nähdään muun muassa huoltoasemalla, kirkossa ja hotellissa

Täydenkuun tansseja järjestävän Pyhäsalmen tanssi ry:n toiminnanjohtaja Taina Ala-Ketola sai keväällä ikäviä uutisia. Festivaalien pääareenana toimineen Inmet-Areenan katto meni remonttiin, ja kuten remontoidessa usein käy, paljastui yllätys.

– Siellä on ollut kiinni Täydenkuun tanssien omistamia rakenteita, joita on käytetty tanssinäyttämöä rakennettaessa. Ne ovat parikymmentä vuotta vanhoja, ja kävi ilmi, että ne eivät vastaa nykyisiä turvamääräyksiä. Kattorakenteita olisi pitänyt vahvistaa, ja kaupunki ei ollut siihen valmis. Joten niitä ei voi kiinnittää takaisin, Ala-Ketola selventää.

Areenaa ei siis enää jatkossa voi lainkaan käyttää tanssinäyttämönä. Tämä oli kova kolaus, sillä Inmet-areenalle vuosittain rakennettu suuri näyttämö on ollut koko tapahtuman sydän. Siellä on lisäksi ollut yksi harvoista mahdollisuuksista nähdä suuria tanssiesityksiä ruuhka-Suomen ulkopuolella. Ennen Tanssin talon rakentamista se oli Kansallisoopperan jälkeen toiseksi isoin nykytanssin näyttämö Suomessa.

Täydenkuun tanssien pienempi näyttämö on aiempina vuosina rakennettu keskuskoululle, mutta sen käytöstä festivaaliorganisaatio oli jo aiemmin päättänyt luopua. Sinnekin esitystila piti nimittäin rakentaa alusta saakka, mikä oli sekä kallista että aikaaviepää.

Niinpä keväällä oltiin tilanteessa, jossa oli festivaali, mutta ei tiloja, joissa esiintyä.

Lisähaasteita aiheutti se, ettei festivaali onnistunut saamaan viime vuonna riittävästi rahoitusta avustustenjakajilta. Tämä vuosi mennään siksi sopeuttaen. Ala-Ketolan mukaan säästökuuri on tiukka, jotta talous saadaan tasapainoon.

Tämän vuoden festivaali toteutetaan aiempaa pienimuotoisempana ja pelkästään kotimaisin voimin.

Ala-Ketolan mielestä on selvää, että Täydenkuun tanssien menot ja tulot on saatava jatkossa kohtaamaan. Tapahtumalla on Pyhäjärven kaupungin kanssa vuoteen 2024 ulottuva sopimus, jonka mukaan rahoitusta tulee 30 000 euroa vuodessa.

Kaikki muu rahoitus on haettava joka vuosi erikseen.

– Taikelta on yleensä saatu aika hyvin, mutta sielläkin summat välillä tippuvat, Ala-Ketola sanoo.

Tänä vuonna Taike myönsi Täydenkuun tansseille 100 000 euron yksivuotisen avustuksen.

Tilaratkaisuja aletaan Ala-Ketolan mukaan miettiä tämän vuoden festivaalin jälkeen.

Voisiko Täydenkuun tanssit olla jatkossa festivaali, jossa ei olisi rakennettua tanssinäyttämöä lainkaan, eli tanssia näkisi vain epätavallisissa paikoissa?

Ala-Ketola ei sulje mitään mahdollisuutta pois, mutta luopuminen tanssille tarkoitetusta black box -näyttämöstä tarkoittaisi myös luopumista isojen ulkomaisten ryhmien esityksistä. Niitä yleisö on tottunut Pyhäjärvellä näkemään.

Ikolan mielestä yksi keskuspaikka helpottaa festivaalin järjestämistä ja sen profilointia. Yleisönkin on silloin helpompi suhtautua asiaan.

– Mutta ei näyttämön puuttuminen kuoleta festivaalia. Toki se vaikuttaa siihen, millaisia teoksia voidaan valita ohjelmaan. Mutta korkeatasoista tanssia voidaan tehdä muuallakin, ja rinnalle voi tulla muuta. Tämä on osittain positiivinen asia, Ikonen pohtii.

Pyhäjärvellä on selvitetty myös uuden kulttuuritalon rakentamista. Tätä keskustelua on Ala-Ketolan mukaan seurattu festivaaliorganisaatiossa kiinnostuneina, mutta sen varaan ei lasketa.

– Sellaista ei voi rakentaa vain festivaalia varten, vaan sen pitää palvella kaikkia käyttäjiä.

Ohjelmassa ei tingitä laadusta

Vaikka Täydenkuun tanssit tänä vuonna toteutuu aiempaa suppeampana, laadusta ja taiteellisesta visiosta ei taiteellisen johtajan Johanna Ikolan mukaan ole tingitty.

Festivaalien pääteos, lauantain Kupla-Juhlat on peräti 5-tuntinen esitys, jossa 13-henkinen työryhmä ottaa kokonaan haltuunsa Hotelli Pyhäsalmen.

– Tapahtumia on koko hotellissa, niin huoneissa, kokoustilassa, ravintolassa kuin ulkolavallakin. Osa ohjelmaa on Kimmo Pohjosen ja äänisuunnittelija Tuomas Norvion livekonsertti. Tanssia tehdään välillä pienesti, vaikka yhdelle katsojalle, väliin se on taas isoa, Ikola kuvaa.

Esitys sisältää tanssia, nykysirkusta, musiikkia, radiolähetyksen, piirtämistä sekä yllätyksiä. Alussa on koko perheelle sopivaa, ja loppua kohden juhlat kääntyvät enemmän aikuisten juhliksi.

Yleisö voi vapaasti kulkea hotellin huoneissa ja käytävillä, sisä- ja ulkotiloissa, poistua paikalta ja saapua uudelleen. Katsoja voi itse määritellä, mihin haluaa osallistua ja miten.

– Tämä on tosi hieno ja uudenlainen esitys. Toivottavasti katsojat tulevat rohkeasti mukaan, Ikola sanoo.

Tänään Pyhäjärvellä nähdään nuorten tanssitaiteilijoiden esityksiä. Ikola kertoo halunneensa antaa festivaalilla tilaa nuorille ja tarjota heille mahdollisuuksia ammatillisiin kontakteihin ja tukeen.

Vastavalmistuneiden tanssijoiden esityksiä nähdään tänään esimerkiksi S-marketissa. Illalla esitykset ovat VPK:n teatterissa. Siellä näytetään myös perjantaina tanssielokuvia.

– Ne ovat nousseet omaksi taiteenalakseen. Kyse ei siis ole tanssiteosten taltioinneista. Kokonaisuuden on koonnut tanssielokuvien asiantuntija Kati Kallio, kertoo Ikola.

Huomenna torstaina Pyhän Ristin kirkossa on Kimmo Pohjosen UZone-konsertti, jossa Ikonen itse tanssii. Hän kuvaa, että kokonaisuus saa ”kirkon katon lentämään”.

Tanssitaiteilija ja -pedagogi Anni Rissanen vetää torstaina Kuva ja liike -kurssia. Se on kokonaan loppuunmyyty.

Myös Ikosen ohjaamille pilates-kursseille löytyy enää muutamia paikkoja.

Pienempimuotoisella festivaalilla on haluttu pitää kynnys hyvin matalana. Lisäksi on tehty yhteistyötä paikallisen toimijoiden kanssa, joten Kimmo Pohjosen konserttiin ja Kuplat-Juhlat-esitykseen on vapaa pääsy.

Juttua muokattu 19.7. Korjattu virheellinen tieto koskien avustusten määrää.