Ajankohtaista

Suomen Kotiseutuliitto kokoontui viime viikonloppuna Kotkaan: ”Seurantalojen tulevaisuus on turvattava”

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksen julkilausuma Kotkan Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä 9.9.2023 kuuluu seuraavasti:

Seurantalojen tulevaisuus on turvattava - Seurantalojen korjaamisen tukeminen on yhteiskunnalle sekä edullinen että tehokas tapa tukea paikallista elinvoimaa, osallisuutta ja hyvinvointia.

Seurantalot ovat kansalaisyhteiskunnan mittaamattoman arvokasta omaisuutta. Suomessa on yli 2 000 seurantaloa sekä maaseudulla että kaupungeissa. Ne ovat erilaisten yhteisöjen ylläpitämiä, kaikille avoimia kokoontumistiloja. Seurantalojen elävänä pitäminen lisää alueellista tasa-arvoisuutta, tukee demokratiaa ja lisää harrastustoiminnan mahdollisuuksia.

Seurantalot edustavat eri aikakausien rakennusperintöä ja ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu jo 1800-luvulla. Taloja ovat rakentaneet mm. nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, työväenyhdistykset, vapaapalokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Seurantaloja ylläpidetään yleensä talkoovoimin - rakkaudesta kotiseutuun.

Suomen Kotiseutuliitto ja sen noin 850 jäsenyhteisöä haluavat ylläpitää kaikkien mahdollisuutta kokoontua yhteen. Monet seurantalot sijaitsevat keskusten ulkopuolella ja ovat seutunsa ainoita harrastus- ja juhlatiloja.

Energiakriisi ja korjauskustannusten nousu ovat ajaneet monet seurantalot vaikeuksiin. Valtion korjausavustuksen turvin taloja on voitu tähän asti korjata ja pitää käyttökunnossa. Määräraha on kuitenkin riittämätön ja mahdollistaa vain hyvin rajoitetusti esimerkiksi lämmitysjärjestelmien uusimista kestävyyssuositusten mukaisiksi.

Seurantaloista huolehtiminen on resurssiviisasta. Se myös säilyttää paikallista aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä ja ylläpitää perinteisiä korjausrakentamisen taitoja. Rakennusala on taloudellisessa kriisissä. Työvoimavaltaisen rakennusalan ja seurantalojen tarpeet kohtaavat tällä hetkellä erityisen hyvin. Seurantaloja korjaamalla on nyt mahdollista turvata monta työpaikkaa.

Seurantalojen tulevaisuutta voidaan turvata korottamalla valtion korjausavustusten määrärahaa, jakamalla paikallisia ja alueellisia toiminta-avustuksia, määrittelemällä yhteisten kokoontumistilojen kiinteistövero nollaksi sekä lisäämällä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Niin julkisyhteisöt, yhdistykset, yritykset kuin yksityishenkilöt voivat varmistaa paikallisen seurantalon säilymisen tulevillekin sukupolville pitämällä taloa vilkkaassa käytössä.

Seurantalojen korjaamisen tukeminen on yhteiskunnalle sekä edullinen että tehokas tapa tukea paikallista elinvoimaa, osallisuutta ja hyvinvointia.

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maan suurimmista kansalaisjärjestöistä. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun. Liiton jäsenistöön kuuluu noin 750 kotiseutu-, kaupunginosa- ja muuta yhdistystä, yli sata kuntaa ja maakuntien liitot. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista.

Kotiseutuliitto vastaa valtionavustuksen jakamisesta seurantalojen korjauksiin ja tarjoaa asiantuntijaneuvontaa korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.

Valtakunnalliset kotiseutupäivät on kaikille avoin kulttuurin ja kansalaistoiminnan vuosittainen suurtapahtuma, joka kokoaa yhteen satoja kotiseutuharrastajia ja -asiantuntijoita eri puolilta Suomea. Tapahtuman pääjärjestäjät ovat tänä vuonna Kotkan kaupunki ja Suomen Kotiseutuliitto. Kotiseutupäivien 2023 teemana on Kotkan kaupunkistrategian arvoista kumpuava ”Kotiseutumme: reilusti, rohkeasti ja rakkaudella”.

Kotiseutupäivien yhteydessä pidetään Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous ja palkitaan ansioituneita kotiseutuaktiiveja. Kotiseutupäivät on järjestetty vuodesta 1949 alkaen joka vuosi eri puolilla Suomea.

Janne Vilkuna jatkaa Kotiseutuliiton puheenjohtajana

Lahtelainen museologian emeritusprofessori Janne Vilkuna jatkaa Kotiseutuliiton valtuuston ja samalla koko liiton puheenjohtajana. Kausi on Vilkunalle kuudes.

Kotiseutuliiton vuosikokous päätti puheenjohtajan valinnasta Kotkassa lauantaina 9. syyskuuta. Samalla vahvistettiin valtuuston uudet, erovuorossa olevien tilalle tulevat ja jatkavat jäsenet. Valtuuston maakuntien ehdokkaista päätettiin maakunnallisissa kokouksissa keväällä.

Maakuntien valtuustoedustajat seuraavalla kaudelle ovat:

Etelä-Pohjanmaa: Tuija Ahola, Lappajärvi

Etelä-Savo: Arto Utriainen, Pieksämäki

Lappi / itäinen: Kaija Sälevä, Rovaniemi

Kainuu: Maria Helo, Kajaani

Pirkanmaa: Pentti Säynäväjärvi, Ylöjärvi

Pohjois-Karjala: Pentti Ojajärvi, Kesälahti, Kitee

Pohjois-Pohjanmaa: Jouni Kauhanen, Vaala

Pohjois-Pohjanmaa: Elina Romppainen, Raahe (hallitukseen siirtyneen Tuula Aitto-ojan tilalle) vuosikokoukseen 2024 asti

Pohjois-Savo: Anna-Maija Korhonen, Tervo

Satakunta: Ulla Antola, Rauma

Uusimaa / läntinen: Henna Mitrunen, Karkkila

Uusimaa / Ekyl ry, Espoo, Ann-Christin Lintula, Espoo

Varsinais-Suomi: Jari J. Laiho, Salo

Asiantuntijajäsenet

Maakuntien liitot: Tarja Hautamäki, Pohjanmaan liitto, Vaasa

Kotiseutuarkistot: Vuokko Joki, Oulu

Kunta-ala: Ann-Mari Karvinen, Leppävirta