Urheilu

Speedwaykisat palasivat Haapajärven Kauniskankaalle

Päiviö Karttunen

Speedway SM-finaali Haapajärven Kauniskankaan radalla oli lajin ystäville mieleen, kun pienehköllä radalla kiitivät moottoripyörien tehopakkaukset.

Kilpailun johtaja Juho Ruuska oli tyytyväinen, että vuoden tauon jälkeen kisat järjestyi. Ruuska kertoo ajaneensa kymmenen vuotta vastaavissa kisoissa ja polte radalle olisi edelleen kova.

– Tämän kisan ennakkojärjestelyistä vastasi kymmenen henkeä ja nyt kisapäivänä apuna on kymmeniä. Olemme saaneet sponsorituloja yrittäjiltä, liikkeiltä ja kaupungilta ja lisäksi kioskimyynnistä kisapäivänä.

Ulkomaat houkuttelevat hyviä kuskeja.

– Laji kaipaa kipeästi uusia ajajia, mutta homma vaatii paljon mm. kalliiden pyörien ja ajovarusteiden hankinnassa. Toinen ongelma on, että menestyneet kuljettajat siirtyvät ulkomaille, koska rahapalkinnot ovat huomattavia. Haapajärvinen Antti Vuolaskin oli estynyt tulemasta näihin kisoihin, kun hän ajaa sunnuntaina Puolassa, Ruuska totesi.

Haapajärven raviradallakin aikoinaan kilpaillut lahtelainen speedwaykuljettaja Veijo Tuoriniemi oli erään kisavieraan muistissa.

– Hänen nimissään on edelleen raviradalla ajetun kisan suurin nopeus eli 179 km/h. Silloin käytettiin polttoaineena nitrometaaniseosta. Se teki moottorista niin voimakkaan, että kolmen kisan jälkeen piti tehdä moottoriin täysremontti.

Haapajärven Kauniskankaan speedwayn SM-finaali keräsi yleisöä yli 250 henkeä. Elokuun aurinkoinen sää antoi hyvät puitteet katsojille.

Finaaliin osallistui kymmenen kuljettajaa. Mestaruuden vei VRT:n Jesse Mustonen ennen Niklas Säyriötä ja Henri Ahlbomia. Neljäntenä kuskina finaaliin selvisi Otto Raak, joka voitti U23-vuotiaiden Suomen mestaruuden. Muut mitalit menivät Topi Mustoselle ja Juho Kivistölle.

Korjattu Veijo Tuoriniemen ajajataustaa klo 9.57

Korjattu 14.8.2023, kello 10.17. Jutussa kerrottiin alun perin, että Kauniskankaan kisat olisivat olleet tauolla parin vuoden ajan, vaikka todellisuudessa kisoissa on ollut vain vuoden tauko.