Paikallisuutiset

Sirpa Koski kolumnissaan: Armon pulla

Kun lapsena leikittiin tai pelattiin jotain pelejä, niin joskus vastustaja sai omasta mielestäni sääntöjen vastaisesti etua ja sehän kiukutti. Silloin otettiin aseeksi huuto; ”sait armon pullan!” Ja vielä kaunan kaihertaessa saatettiin leimata armon pullan syöjä myös lellipennuksi.

Kohta sitten kuitenkin oltiin taas kavereita ja kaikki jatkui entiseen malliin, kunnes tuli seuraava armon pulla tapaus. Silloin saattoi olla niinpäin, että oli itse syytöksen ja epäilyn kohteena. Noita lapsuuden hetkiä on mukava muistella nyt ikäihmisenä.

Mieleen hiipii myös ajatus ihmisen elämän lyhyydestä. Vielä äsken leikittiin piilosta ja pelattiin nelimaalia. Käytiin verottamassa naapurin naurispeltoa, minkä nyt varmaan uskaltaa tunnustaa, koska rikos lienee jo vanhentunut. Sitäkin ihmettelee, että missä välissä omat lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja nyt talo humisee hiljaisuutta.

Mutta palataanpa armon pullaan. Kuinkahan monta armon pullaa olen saanut elämäni aikana. Ansaitsemattomasti. Olenkohan niitä kaikkia edes osannut huomata ja arvostaa. Pitänyt niitä tähän elämän peliin kuuluvina itsestäänselvyyksinä. Mitenhän on senkin asian kohdalla, että olenko antanut toiselle armon pullia, kun niitä on tarvittu. Liian harvoin.

Nyt kun olen katsellut tätä uuden hallituksen ministerien vuosien takaisten kirjoitusten aiheuttamaa lynkkausmielialaa, niin eiköhän olisi heillekin aika antaa armon pullia. Jeesus totesi vieläkin ohjeeksi käyvän lauseen; ” joka synnitön on, se heittäköön ensimmäisen kiven.” Kivenheittäjien määrän perusteella meillä Suomessa on todella paljon synnittömiä.

Jokainen meistä tarvitsee armoa. Tilaisuuden aloittaa puhtaalta pöydältä. Nyt olisi viisasta keskittyä hoitamaan isänmaan asioita kuntoon ja jättää tämä vanhojen tonkiminen. Sitäpaitsi meillä on tuolla idän suunnassa naapuri, joka varmaan verisiä käsiään taputellen katsoo tätä riitaista menoa. Tänä aikana tarvitaan yhtenäistä kansaa eikä sitä saa sisäinen vallanhimo hajoittaa. Ja ehkä pian tulee aika, jolloin kivet joutuu keräämään. Nekin, jotka nyt niitä kiihkossaan heittelevät.

Sirpa Koski