Ihmiset
Puiden harvennusta ja luonnossa liikkumista – Haapajärvinen Rami Prättälä opiskelee alaa, jolla hän tiesi pääsevänsä kiinni käytännön tekemiseen
Toisen asteen yhteishaku starttaa viikon päästä, ja monella on edessään päätöksentekohetki: mihin suuntaan jatkaa omaa koulutuspolkuaan? Metsätöistä aina iloa saanut haapajärvinenRami Prättälä haki viime vuoden yhteishaussa opiskelemaan metsäalan perustutkintoa Koulutuskeskus JEDUun. Metsätöiden parissa hän touhusi isänsä kanssa jo ennen alalle pyrkimistä.
– Päätin lähteä opiskelemaan alaa, joka oikeasti kiinnosti, ja jossa tiesin pääseväni tekemään käytännön asioita, Prättälä perustelee.
Prättälän ensimmäinen lukuvuosi Haapajärven toimipisteellä on edennyt mainiosti.
– Koulutus on vastannut odotuksiani, vaikka välillä olen jopa yllättynyt, miten mukavaa homma on ollut.
Metsäalan opiskelijoiden syksy alkoi teoriaopinnoilla, kun oppilaat tutustuivat muun muassa sahojen huoltamiseen. Yhteisten teoriaopintojen jälkeen käytännön opetuksen määrä on kasvanut.
– Kolme päivää viikosta olemme metsätöissä ja niiden ohessa suoritamme teoriatunteja. Opintojen myötä olen päässyt itse tekemään, mikä on mukavaa, sillä olen aina ollut enemmän tekevää tyyppiä, Prättälä tuumaa.
Ensimmäisen vuoden aikana Prättälä on oppinut jo paljon uutta, joista ainakin harvennussuunnitelmien tekemistä piti pohtia useampi hetki.
– Olen oppinut käsittelemään sahoja, osaan suunnitella harvennuksen ja katsoa paikan päällä, mikä puu jää pystyyn ja mikä ei, Prättälä listaa.
Ammatillinen koulutus painottaa jo opiskeluvaiheessa alan töiden merkitystä, mikä näyttäytyy vuosittaisina harjoitteluina. Ykkösvuoden oppilaat lähtevät tänä keväänä ensimmäiseen harjoitteluunsa.
– Työpaikka täytyi etsiä itse, joten kävin hakemassa töitä Metsänhoitoyhdistykseltä. Harjoittelu kestää yhteensä viisi viikkoa, joista kaksi tulen tekemään istutuksia ja lopun ajan muita metsäalan töitä, Prättälä kertoo.
Ykkösvuonna metsäalan opinnoissa korostuvat jalkaisin tehtävät työt, kun taas kakkosvuonna saa päättää, keskittyykö enemmän jalkametsurin töihin vai konehommiin. Prättälä on jo päätöksensä tehnyt.
– Motolla saa tehtyä enemmän kuin jalkaisin. Ja onhan hytissä mukavampaa istua kuin rämpiä lumihangessa.
Kaksi ja puoli vuotta kestävän koulutuksen jälkeen opiskelija voi työllistyä esimerkiksi puunkorjuun, harvennusten tai istutusten tehtäviin. Metsäkoneenkuljettajaksi tavoittelevat opiskelevat vielä puoli vuotta lisää, jotta opitaan tarkkaavaisuutta konetyöhön.
Vaikka Prättälällä oli jo entuudestaan kokemusta metsäalantöistä, ei aiempi kokemus ole hänen mukaansa kuitenkaan välttämätöntä.
– Alkuun pääseminen on nopeampaa, jos kokemusta jo on, mutta kaikki kyllä opetetaan koulussa. Suosittelen koulutusta kaikille, jotka tykkäävät tehdä näitä hommia tai nauttivat luonnossa liikkumisesta.