Kolumnit

Pauli Kinnarisen kolumnissaan: Vihan aikoja

Venäjä vihan ja epäluulon juuret ovat historiassa. Suomessa epäluulo ja varauksellisuus venäläisiä kohtaan juontuu kauan sitten menneisyydessä tapahtuneista asioista.

Tiivistetty otos tapahtumista yli 600 vuoden ajalta: Suomen historia tuntee neljä vihankautta: Vanha viha 1495-1497. Pitkä viha 1570-1590. Isoviha 1713-1723 ja Pikkuviha 1742-1743.

Venäjän ja Ruotsin välinen keskinäinen vihanpito ja maiden välillä käydyt sodat ovat aina koituneet suomalaisten tappioksi, ja tulleet suomalaisille kalliiksi. Novgorodin suuriruhtinas Juri Danilovitš piiritti Viipurin linnaa 1322. Venäläiset eivät saaneet linnaa haltuunsa. Ruotsi ja Novgorod solmivat Pähkinäsaaren rauhan vuonna 1323. Rauhansopimuksen mukaan Viipuri jäi Ruotsille ja Käkisalmi jäi Novgorodin alaisuuteen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Vuonna 1377 Novgorodilaiset tekivät sotaretken Pohjois-Pohjanmaalle. Eräiden tietojen mukaan myös Oulun linnasta taisteltiin. Novgorodilaiset polttivat Viipurin esikaupungin 26.3.1411 kostoksi aiemmin tapahtuneesta Tiurin linnan hävityksestä, josta he syyttivät ruotsalaisia. Iivana III Suuri on ensimmäinen koko Venäjän suuriruhtinas ja Novgorodilaiset tekivät 1479 hävitysretken Savoon. Vanha viha 1495–1497 Ruotsin ja Venäjän välinen sota, jossa Suomea hävitettiin pahasti. Viipurinlinnaa ja Olavinlinnaa piiritettiin ja Viipurin linnan mystinen pamaus tapahtui vuonna 1495. Venäjän ensimmäisenä tsaarina oli Iivana Julma ja hänen valtakaudellaan käytiin vuosina 1555–1557 Kustaa Vaasan sota. Joutselän taistelussa Karjalankannaksella lyötiin venäläinen hyökkäysosasto. Rauhanneuvottelijana toiminut Mikael Agricola kuoli 9. huhtikuuta 1557 Kuolemanjärven Kyröniemenkylässä, matkalla neuvotteluista. Tsaari Iivana Julmaa pitivät Tshingis-kaanin ja Timur Lenkin johdolla mongolit ja tataarit kurissa idässä ja hillitsivät hänen valloitushalujaan lännessä.

Pitkä viha vuosina 1570–1595, eli 25-vuotinen sota Venäjää vastaan. Sota näännyttää pahoin Suomen väestöä. Oulujärven alueen uudisasutus kärsii vakavaa tuhoa. Helsinki ja Porvoo hävitetään. Täyssinän rauhassa 1595 määritellään Ruotsin itäraja ja Venäjä tunnustaa Ruotsin omistukset Liivinmaalla. Suuri Pohjan sota: 1700–1721 Pietari Suuren Venäjä miehittää Suomen ja siitä seuraa Kaarle XII:ta tie.

Vuosina 1713–1714 oli Isoviha. Suomenalue oli sodan ja miehityksen jäljiltä ränsistynyt. Isovihan aikana asukkaat olivat kärsineet suunnattomasti ja köyhtyneet. Uudenkaupungin rauha vuonna 1721 lopetti Ruotsin suurvalta-aseman. Hattujen järjetön sota 1741–1743 seuraksena oli Suomen miehitys ja pikkuviha. Sota päättyi Turun rauhaan 1743. Uusi raja vedettiin etelässä Kymijokeen. Venäjä valloitti Suomen sodan 1808-1809 seurauksena Suomen Ruotsilta ja antoi Suomelle autonomisen suuriruhttinaskunnan aseman.

Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 ja 1908–1917, jolloin Venäjän keisarikunta yritti pakolla venäläistää Suomea. Nimi ”sortovuodet” on otettu käyttöön jälkeenpäin. Ensimmäinen ja toinen sortokausi. Ensimmäisestä sortokaudesta käytettiin nimeä ”routavuodet.” Syntyi ajatus jääkäriliikkeestä. Jääkäriliike syntyi ja käynnistyi vuoden 1914 loppupuolella, Suomen miesylioppilaiden piireissä. Jääkäripataljoona 27:n muodostui ja aktivistien aloite johti sotilaskoulutuksen järjestämiseen Saksassa, Suomen Venäjästä irrottautumista yritystä varten.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Vapaus-/Sisällissota käytiin 1918. Suomi, Venäjä, Saksa, ja Ruotsi osallistuivat sotaan ja taisteluihin. Molotov–Ribbentrop -sopimuksen solmittiin 23.8.1939. Samassa yhteydessä laadittiin salainen lisäpöytäkirja, jossa Itä-Eurooppa jaettiin Saksan ja Neuvostoliiton välisiin etupiireihin. Latvia, Liettua, Viro ja Suomi määriteltiin lisäpöytäkirjassa kuuluviksi Neuvostoliiton etupiiriin. Sopimuksen seurauksena Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvisota käytiin 1939–1940. Saksa iski Neuvostoliiton kimppuun 22.6.1941. Suomalaiset hyökkäsivät ja yrittivät hyvitystä menetyksistä. Jatkosota käytiin 1941–1944. Saksalle ja Suomelle kävi huonosti. Suomi pysyi kuitenkin hengissä ja selviytyi. Nähtäväksi jää onko EU/Nato-Suomen kohtalo Kaarle XII:ta tie. Avun tarve raja-/etulinjan maalle voi tulla ja jos tulee: on lähetettävä lähetti Washingtoniin komentopaikalle apua pyytämään ja sen on heti sanottava kärkeen amerikkalaisille, että täällä ei sitten taas riitä joku puoliksitapettu ryhmä. Suurvalta voi auttaa olla auttama tai auttaa pyytämättä...

Pauli Kinnarinen

Haapajärvinen historian harrastaja