Paikallisuutiset

Pauli Kinnarinen kolumnissaan: Syitä ja seurauksia...

Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, vuodesta 1946 alkaen maailmaa alettiin rakentamaan uudelle valtarakennepohjalle. Yhdysvaltain silloisen presidentin, F. Rooseveltin ajatus ”Yhdestä maailmasta” ei toteutunut. Ristiriidat olivat lopulta sen luonteisia, että syntyi pohja ”kylmänsodan” ja kahden voimakkaan imperiumin ja sotilasliiton hallitsemalle aikakaudelle.

Yhdysvallat loi vuonna 1949 Naton sotilaalliseksi ja poliittiseksi ”lännen” yhteistyöjärjestöksi Neuvostoliiton valtapyrkimyksiä vastaan. Neuvostoliitto perusti Varsovan sotilasliiton vuonna 1954 ”idän” vastapainoksi Natolle. Neuvostoimperiumi romahti vuonna 1991 ja N-liiton luoma idän valtarakenne murtui ja Varsovanliitto lakkasi olemasta. Romahdus jätti jälkeensä Keski-Eurooppaan, Etelä- ja Keski-Aasiaan ja Lähi-itään suuren valtapoliittisen tyhjiön. Etelä- ja Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä islamilainen fundamentalismi (islamin uskoa hyväksikäyttävät maallisenvallan tavoittelijat) yrittivät ja yrittävät tämän aukon täyttää keinoja kaihtamatta.

Kylmänsodanajan kaksinapainen maailmanjärjestys alkoi: etnisten, identiteettikriisien ja fanaattisuuden ja vapautuneiden kansallistunteiden, ja fundamentalismin repimä maailma. Eripuolilla maailmaa alkoivat kyteä ja leimahdella sotapesäkkeet, terrorismi, talouskriisit ja kauppasodat. Valtapoliittinen voiman tasapaino USA-länsi – N:liitto-itä suistui raiteiltaan ja maailmamme kasvot muuttuivat monenkeskiseksi ja Kiina nousi suurvaltojen joukkoon kolmanneksi voimatekijäksi. Kylmänsodan päätyttyä Itä lakkautti liittokuntansa Varsovanliiton. Natoa länsi ei lakkauttanut. Päinvastoin lupauksista huolimatta Nato alkoi laajentua Elbeltä Oderille itään. Maailma joutui näiden tapahtumien seurauksien vuoksi vaaralliseen epäsymmetriseen ideologiseen, taloudelliseen, geo-, valta- ja sotilaspoliittiseen epävakauteen. Nato-sotilasliitolla on siten toinen puoli. Suomen Nato-arviossa: ”kannattaa kiertää kiven toiselle puolelle katsomaan, miltä se siitä suunnasta näyttää.”

Yhdysvallat ja Nato jäivät elämään ja USA:ta tuli hetkeksi maailmanhistorian voimakkain imperiumi. Maailmanpoliittiseen vallankäytön, ja valtapoliittiseen tasapainoon vaikutti noin viidenvuosikymmenen ajan kaksi päätekijää, oli vain kaksi toimijaa: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ja molemmat olivat kohtalaisen tasapainoisia ja kumpaakin pidettiin järkiperäisinä. Kylmänsodanaika oli ohi ja N:liiton romahdus synnytti 15 itsenäistä valtiota, joista kuusi on islamilaista. Lukuun ottamatta hajonnutta ja sodan käynyttä Jugoslaviaa, itäisessä Keski-Euroopassa ja Baltian maissa vallan vaihtuminen tapahtui lähes verettömästi. N:liiton romahdus jätti jälkeensä sen seuraajavaltio Venäjän, joka suistui suunnattomiin ongelmiin. Kaksinapaisen valtarakenteen hajoaminen aiheutti ideologisen vallansiirron, jonka vaikutus ulottui ja ulottuu maapallon joka kolkkaan. Ideologista, poliittista, taloudellista tai sotilaallista valtatyhjiötä ei ole, se täyttyy ajanoloon aina jollakin tavalla.

Eurooppaankin syntyi epäsymmetrinen geo-, turvallisuus- ja valtapoliittinen jakolinja. Venäjä on rakentanut itsestään määrätietoisesti aluesuurvaltaa. Venäjä on tarkka valtapoliittisista eduistaan. Yhdysvalloilla ja Venäjällä on 90 prosenttia kaikista maailman ydinaseista. Strategisten ydinasevaltioiden kerhossa on vain kaksi jäsentä: Yhdysvallat ja Venäjä. Seurauksena Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen geo- ja valtapoliittinen etupiirikamppailu ja vastakkainasettelu. Vaikka kuinka monta kertaa on vannottu, että ei koskaan enää, siitä huolimatta Euroopasta tuli jälleen kerran, suurvaltojen välinen valtapolitiikan välikappale. Miksi? USA:n ja Venäjän valtakamppailussa hävisi järki, ja Venäjä teki Ukrainasta raunioitetun, kärsimystä täynnä olevan verisen helvetin. Epäilyksettä kaikki ovat hävinneitä. Suomen idea on edelleen selviytyä ja säilyä hengissä tässäkin murroksessa. On hyvä nähdä, että syyn ja seurauksen laki toimii varmasti.

Joka eksyy ymmärryksen tieltä, päätyy lopulta varjojen maahan, Sananlaskujen kirja 21:16.

Kirjoittaja on haapajärvinen historian harrastaja