Mielipiteet

Pauli Kinnarinen kolumnissaan: Ihmiskunta ja sodat

Ihmiskunnan historia on kirjoitettu verisillä kirjaimilla. Ihmiskunnassa on käyty sotia kaikkina aikoina kaikkialla maailmassa. Rauhan ponnisteluista huolimatta loppua ei ole näkyvissä. Aina kun sota syttyy, tehdyt sopimukset raukeavat ja lait vaikenevat. Ensimmäinen sodan uhri on totuus. Valtiojärjestelmiin, heimokuntiin tai rotuun katsomatta, vuodesta 3 600 eaa. eli noin 5 600 vuotta lähtien maailmassa on ollut kaikkiaan noin 292 rauhan vuotta. Tämän ajanjakson aikana on eri puolilla maailmaa ollut, 14 540 sotaa, suurta tai pienempää aseellista selkkausta, joissa ihmisiä on tapettu satoja miljoonia. Vuodesta 650 eaa. jälkeen on maailmassa ollut noin 1656 aseellista yhteenottoa, joista vain 16 ei ole johtanut täyteen sotaan. Ihmiskunnan eletty menneisyys, historia on suurten sotien, käsittämättömien julmuuksien ja suunnattomien kärsimysten ja pakolaisaaltojen verinen näyttämö.

Muinaisista ajoista lähtien, ovat niin heimokunnat kuin valtakunnatkin perustaneet liittokuntia omien voimiensa lisäämiseksi valta-, geo-, kauppa- ja sotilaspoliittisista syistä. Liittosuhteesta huolimatta yhteisön jäsenvaltiot jatkavat ja ehdottomasti valvovat kukin omia valtiollisia intressejään, vaikka ne aiheuttaisivat vaikeuksia ja ristiriitoja liittokunnan sisällä. Liittokuntien koossa pitäminen on vaikea tehtävä, koska ne ovat tahtoneet hajota ajanoloon yksittäisten valtioiden (voimakkaimpien) itsekkäisiin etunäkökohtiin. Sotilaallisista syistä perustetut liittokunnat näyttäisivät laajenevan kahdesta syystä: silloin kun jokin ulkoinen tekijä uhkaa liittokuntaa todellisesti tai kuvitteellisesti tai silloin kun ne itse valmistautuvat hyökkäykseen. Liittokuntia koossa pitävä voima on kautta aikojen ollut yhteinen vihollinen ja kun se on saatu poistetuksi, liittokunta on hajonnut tai lopetettu tai sitten se on muuttanut toiminta luonnettaan. Kuten Nato N:liiton hajottua. Imperiumeja synnyttäneet voimat ovat samankaltaisia.

Meidän aikanamme ajanlaskun alusta lukien (noin 2 000 vuotta) maailmassa ei ole ollut ainuttakaan sodatonta vuotta. Itse asiassa viimeksi kuluneiden 500 vuoden aikana Englanti on sekaantunut 78 sotaan, Ranska 71, Alankomaat 23, Espanja 64, Australia 52, Saksa 23, Italia 25, Kiina 11, Tanska 20, Ruotsi 26, Puola 30, Venäjä 61, Turkki 43 ja Japani 9 sotaan. Yhdysvallat on lyhyen historiansa aikana kerennyt sekaantua 13 sotaan ja luultavasti kymmeniin pienempiin aseellisiin selkkauksiin (Lähde: Canadian Army Journal suomennos). Suomi on ollut itsenäisyytensä aikana sodassa erittäin lyhyen ajan sisällä kolme kertaa. Luultavaa on, että ihmisen halu pelotella, vangita, tappaa ja olla toista ihmistä kohtaan epäinhimillinen ja ymmärtämätön luultavimmin jatkuu samanlaisena. Lännen ja idän intressien törmäyksen seurauksena Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ukraina on nyt Euroopassa kärsimystä täynnä oleva maanpäällinen verinen helvetti.

Gustave Valbertinin tekemien laskelmien mukaan: Vuodesta 1496 eaa. vuoteen 1861 jaa. kuluneiden 3 357 vuoden aikana on ollut 227 rauhan vuotta ja 3 130 sodan vuotta, eli 13 sodan vuotta aina yhtä rauhan vuotta kohti. Viimeisen kolmen vuosisadan aikana Euroopassa on ollut 286 sotaa. Maailmassa on vuodesta 1 500 eaa. vuoteen 1860 jaa. solmittu yli kahdeksantuhatta ikuisesti kestämään tarkoitettua rauhansopimusta. Sopimusten keskimääräinen voimassaoloaika on ollut vain kaksi vuotta. Toisen maailmansodan päättänyt Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947, on meidän onneksemme kestänyt näihin päiviin asti. Ihminen, joka katselee menneisyyteen, tuntee historiaa, ehkä ymmärtää nykyisyyttä ja voi yrittää katsoa tulevaisuuteen. Ajan olemusta pohditaan aina joskus. Mennyt aika on peruuttamattomasti takanamme. Ajan kaarta vaellamme kohti tuntematonta. Näin uskomme. Mitäpä jos näkemys ei ole oikea, jospa mennyt tapahtumineen onkin edessäpäin? Näkymä on pelottava.

Pauli Kinnarinen

Kirjoittaja on haapajärvinen historian harrastaja