Paikallisuutiset

Nuttulan koululaiset kohtasivat yli 50 vuoden jälkeen

Nuttulan koulua käyneet kokoontuivat helatorstaina entiselle koululleen. Nuttulinnan baarissa oikealta alhaalta: Kaija Pesonen (os. Saaranen), Arvi Öljymäki, Mauno Ruutikainen ja Hanna Ruutikainen (os. Komu), Kari Heljasvuo, Hannu Saaranen, Ilpo Heljasvuo, Raili Rytky (os. Meriläinen), Arja Jänisoja (os. Meriläinen), Sirpa Ervasti (os. Madetniva), Raija Heljasvuo, Teuvo Piippo, Jouko Madetniva, Tellervo Heikkilä, Leena Pesonen (os. Saaranen) ja Senja Saaranen. Kuva: Outi Levä

Nuttulan koulu eli Kärsämäen ja Pyhäjärven yhteinen koulupiiri ehti toimia 1950- ja 1960-luvulla vain kymmenkunta vuotta, kun lapset vähenivät ja se lopetettiin. Nykyään rakennuksessa toimii Motelli Nuttulinna.

Nivanperän ja Nuttuperän asukkaiden pyynnöstä kesällä 1052 valtuusto erotti perukat Venetpalon koulupiiristä ja perusti Nuttulan koulupiirin. Syyskuun alussa Korpiahon talossa aloitti supistettu kansakoulu.

– Alakoululaiset kävivät koulua vain lauantaisin sekä keväisin ja syksyisin kaksi viikkoa. Muut kävivät koulua maanantaista perjantaihin, muistavat entiset oppilaat.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Koulupiiri laajeni, kun Pyhäjärven Ruhkalan koulupiirin pohjoisosia liitettiin seuraavana vuonna Nuttulan koulupiiriin. Nuttulan koulun rakentaminen alkoi syksyllä 1956 ja uusi koulurakennus otettiin käyttöön tammikuussa 1958. Koko toimintansa ajan koulu oli yksiopettajainen. Nuttulan koulussa opiskeli kaikkiaan 107 oppilasta.

Helatorstaina puhe pulputtaa ja nauru raikaa Nuttulinnassa kuin silloin ennen. Koululaisten tapaamisen yli viidenkymmenen vuoden jälkeen oli järjestänyt Raija Heljasvuo ja kuusitoista entistä Nuttulan koululaista pääsi tapaamaan toisiaan: jotain tuttua, nimen kun muistaisi. Koulurakennus on motellikäytössä muuttunut.

Nykyinen baari oli veistosali, aulassa oli keittiö. Luokkahuone on nyt olohuoneena ja opettajaperheen asunto muuttunut majoitustiloiksi. Talon päädystä mätettiin metristä koivuhalkoa lämmityskattilaan. Pisimpään, eli vuosina 1958—1967 Nuttulan opettajana toimi Liisi Heljasvuo ja miehensä Väinö opetti käsitöitä.

Me oltiin huonoja koulussa, kun keväällä piti olla koulussa kaksi viikkoa ja meidän aikahan kului rätkän (räkättirastaan) pesillä, muistelee Ilpo Heljasvuo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kaikki opittiin lukemaan ja laskemaan. Nyt kouluissa on kaikenmaailman kuraattorit, psykologit ja monet muut opettajien apuna, sanoo Kari Heljasvuo.

– Äiti oli paitsi opettaja, myös perheenäiti, hoiti johtokunnan tehtävät ja opetti yksityisoppilaitakin. Ja oli aina iloinen, muistelee Raija äitiään.

Elämä sähköttömällä koululla oli vaatimatonta ja yksinkertaista mutta monipuolista. Valaistus hoidettiin Tilley-lampuilla. Koululla oli oma kirjasto ja kangaspuut, ja koulu oli yleisessä käytössä ja avoinna kyläläisille yötä päivää. Koululla järjestettiin juhlia, oli äitienpäivät, joulujuhlat ja kevätjuhlat. Hanna Ruutikainen muistaa, miten Nivanperältä karautettiin joulujuhlaan hevosella:

– Kulkuset vain soi! Ohjelmia harjoiteltiin ja valmisteltiin, oli näytelmiä rekvisiittoineen, lauluja, runoja ja muita esityksiä. Saatiin joulupussit. Joka kevät siivottiin ja haravoitiin koulun ympäristö. Oli niin paljon tekemistä, ettei ketään joudettu kiusaamaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Äiti ei koskaan puhunut kotona kenenkään koululaisen asioista. Joskus äiti pyöräili lapsen kotiin ja siellä varmaan puhuttiin, jos jotakin oli sattunut, muistelee Raija Heljasvuo. Teuvo Piippo ja Hannu Saaranen muistelevat poikaa, joka ei koulussa suostunut puhumaan sanaakaan.

– Me pojat yritettiin lahjoa karkeilla ja vaikka millä, vaan puhumaan ei saatu. Ikinä hänen ei kuultu koulussa puhuvan, mutta koulumatkalla kyttäsimme puskassa ja kuulimme, että kyllä hän puhui. Koulussa hän kuitenkin kävi ja kokeista veteli kymppejä, muistelevat Piippo ja Saaranen.

Motelli Nuttulinnan perhehuone on yhä sama kuin 1960-luvulla. Vain kalustus on muuttunut. Vasemmalla Kaija Pesonen, oikealla Raija Heljasvuo. Kuva: Outi Levä

Kaija Pesonen aloitti koulunsa 6-vuotiaana Ruhkaperällä ja siirtyi sitten Nuttulan kouluun.

– Jos olisin malttanut odottaa vuoden, olisin käynyt koulua vain lauantaisin. 60-luvulla 16-vuotiaana tulin koululle keittäjäksi. Ruokalistan tekeminen pariksi viikoksi tuntui vaikealta. Minulla oli oma huonekin, jossa oli pulpetti pöytänä. Anttilasta tilasin laverisängyn, muistelee Pesonen.

Urheilua ja omatoimista liikuntaa harrasti koko nuoriso ja menestyi kilpailuissa, yksilöinä jopa SM-tasolla.

– Koulujen välisissä kisoissa Nuttula voitti kaikki muut koulut paitsi keskikoulun, muistelee Kari Heljasvuo.

Hiihtotaito karttui, kun koulumatkat hiihdettiin talvisin. Sukset voideltiin kynttilällä. Raija Heljasvuo kertoo, että Liisi-opettaja tykkäsi kovasti kahvista ja nautti sitä keinutuolissa istuen ja samalla seuraten pesäpalloa pelaavia oppilaitaan: Hyvin ne siellä pelaa, sanoi.