Paikallisuutiset

Nuori eläinlääkäri herättää suviyössä vasikan eloon – Mutta mitä ajatella vanhuksen ainoasta ystävästä, koirasta?

Eläinlääkäri Ville Aitto-oja pärjää eläinten kanssa, mutta työ vaatii myös paljon ihmistuntemusta.

– Se on jäänyt mieleen kun juhannuksen tietämillä keskellä yötä sain kuolevan vasikan takaisin henkiin. Vasikan piristyessä silmissä koko lauma lähti laukkaamaan kohti ja emolehmä haki vasikan. Isäntäväki toi kahvit pellolle ja siellä sitä istuttiin sumuisessa kesäyössä, kertoo eläinlääkäri Ville Aitto-oja mieleenpainuvimmasta eläinlääkärikeikastaan.

Aitto-oja on kotoisin Nivalan ja Haapajärven rajalta. Hänen vanhemmillaan oli maatila ja Ville työskenteli nuorena lomittajana, joten eläinten, erityisesti lehmien kanssa työskentely on hänelle luontevaa.

– Mietin nuorena mikä olisi sellainen lehmäammatti. Kun koulussa meni hyvin, keksin hakeutua opiskelemaan eläinlääkäriksi.

Tuohon aikaan kouluun haettiin pääsykokeilla ja Aitto-oja pääsi sisälle ensimmäisellä yrittämällä.

– Nykyään valinnat tehdään todistuspohjalla. Pelkästään sillä en olisi varmasti päässyt, hän kertoo nauraen.

Opinnot kestivät kuusi vuotta ja nykyään Aitto-oja on valmis eläinlääkäri. Hän asuu Nivalassa, mutta työskentelee Selänteen alueella kesäeläinlääkärinä. Päätoimipaikka on Haapajärvi.

– Aika paljon tulee kuljettua maakunnissa.

Aitto-oja hoitaa kaikkia eläimiä hevosista ja lehmistä aina käärmeisiin ja chinchilloihin. Vaikka hänelle lehmät ovat tutuimpia, hän ei epäröi pieneläimien hoitoa.

– Lehmien kanssa pärjää aina. Olen kuitenkin panostanut pieneläimien hoitoon paljon, sillä se on kasvava ala.

Eläinlääkärin työhön kuuluu eläinten hoidon lisäksi myös ihmistuntemus. Hoidettavan eläimen hoitopäätöksen tekee aina omistaja, eläinlääkäri kertoo vaihtoehdot.

– Lemmikkien hoito päätetään yleensä tunteella, tuotantoeläinten puolella raha painaa enemmän.

Aitto-oja on aiemmin ajatellut eläintenhoitoa enemmän loogisesti kuin tunteella, sillä hän on kasvanut tuotantoeläinten parissa. Työn kautta hän on alkanut ymmärtää hoidon tunnepuolta enemmän.

– Kun tässä on kohdannut ihmisiä, olen ymmärtänyt kuinka tärkeä yksi koira voi olla esimerkiksi yksinäiselle vanhukselle.

Lemmikkien ja tuotantoeläinten lisäksi kunnan eläinlääkärille, myös kesäeläinlääkärille, kuuluu villieläinten hoito.

– Hyvin usein villieläinten hoito on lopettaminen. Villieläimelle hoito tuottaa usein liikaa stressiä, mikä olisi eläimelle vain huonompi ratkaisu. Hoitopäätökseen vaikuttaa myös arvio luonnossa selviytymisestä hoidon jälkeen.

Kesäpestin jälkeen Aitto-ojalla ei ole vielä selkeitä suunnitelmia. Hän on kuitenkin tällä erää jäämässä Nivalaan.

– Täällä on hyvä asua. Kuuden vuoden pääkaupunkiseudulla asumisen jälkeen minulla oli ajatuksena muuttaa tälle seudulle. Nivalasta sitten löytyi hyvä asunto.

Tavoitteena Aitto-ojalla on saada alueelta vakituinen työ eläinlääkärinä. Töistä ei ole pulaa, sillä eläinlääkäreitä tarvitaan kovasti ympäri Suomen.

– Sijaisia ja päivystäviä eläinlääkäreitä tarvitaan koko ajan.

Kunnan eläinlääkäreillä ei ole käytännössä työaikaa, sillä praktiikan ulkopuolella heille kuuluu päivystysvuorot.

– Työpäivät ovat pitkiä. Työviikon lisäksi työhön kuuluu arkiyöpäivystys kerran viikossa ja viikonloppupäivystys kerran kuukaudessa. Itse olen ainakin tässä alussa jaksanut hyvin päivystää, enkä ole kokenut sitä liian raskaaksi.