Paikallisuutiset

Nivala-Haapajärven seutuhallituksen puheenjohtaja Henrik Kiviniemi haastaa seutukuntaa avoimeen keskusteluun – Sen suunta pitäisi kääntää selviytymisestä kehittämiseen

Henrik Kiviniemi haluaa Nihakin lisäävän tiedottamistaan ja jalkautumistaan ihmisten pariin.  – Niille, jotka eivät käytä Nihakin palveluja, seutukunnan työ on edelleen varsin tuntematonta, eikä sen olemassaololle nähdä tarkoitusta.
Henrik Kiviniemi haluaa Nihakin lisäävän tiedottamistaan ja jalkautumistaan ihmisten pariin. – Niille, jotka eivät käytä Nihakin palveluja, seutukunnan työ on edelleen varsin tuntematonta, eikä sen olemassaololle nähdä tarkoitusta. Kuva: Satu Kangas-Viljamäki

Selänne

Pyhäjärven kaupunginjohtajaHenrik Kiviniemi valittiin Nivala-Haapajärven seutuhallituksen puheenjohtajaksi joulukuun puolessa välissä.

– Nihak ry:n maine elinkeinopalvelujen tuottajana ja -valmistelijana on hyvä. Vaikka jokainen alueemme kunta voi hoitaa joitain elinkeinopalveluja itsekin, yksikään meistä ei pysty erikoistumaan ja tarjoamaan yhtä monipuolisia palveluja kuin seutukunta, Kiviniemi sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kuntien omissa elinkeinopalveluissa on harvemmin särkymävaraa ja ne tuppaavat henkilöitymään. Pyhäjärvellä kyseisiä palveluja tarjoavat Pyhäjärven Kehitys Oy, allekirjoittanut sekä Nihakin yrityspalvelupäällikkö Arto Junno, mikä toimii hyvin. Tarvittaessa saamme Nihakilta lisäresursseja ja erikoisosaamista. Talous on tällä hetkellä heikoissa kantimissa lähes joka kunnassa ja Nihakin toiminta sekä rahoitus on turvattava laajentamalla yhteistyötä, hän jatkaa.

Kaikki Nihak ry:n jäsenkunnat: Haapajärvi, Reisjärvi, Pyhäjärvi, Kärsämäki ja Nivala ovat nyt hyväksyneet seutukunnan toiminnan ja palveluiden tuottamisen uudet yhteistyösopimukset. Se tarkoittaa, että jatkossa muutkin kuin nykyiset jäsenkunnat voivat liittyä Nihak ry:n jäseniksi tai ostaa seutukunnalta tarvitsemiaan palveluja pienempinä osuuksina oman taloudellisen kantokykynsä turvaamiseksi.

– Mitä useampi maksaja seutukunnassa on, sen isompi on sen rahoituspohja.

Kiviniemen mukaan kuntien ja elinkeinoelämän toimintaympäristöt ovat kuitenkin viime vuosina muuttuneet muun muassa väestörakenteen osalta, ja työvoimapula on täyttä totta monelle alueemme yrittäjistä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Alueemme kehittämiseen ja elävänä pitämiseen tarvitaan yhä järeämpiä otteita, kuten entistä vahvempaa alueellista edunvalvontaa. Meidän pitäisi keskustella nyt muun muassa työperäisestä maahanmuutosta ja ottaa siihen selkeästi kantaa. Halutaanko sitä vai ei? Työperäistä maahanmuuttoa on alueellamme todella vähän, se lähes olematonta. Työvoimapula on monen yrityksen kasvun este, joten on ihan olennaista kysyä, miksi tämä resepti on jätetty täysin käyttämättä? Kiviniemi haastaa.

– Tämä ei ole yksittäisen kunnan asia, vaan meidän yhteinen. Jos "maahanmuutto-kortti" päätetään käyttää, se vaatii myös monien asioiden kuntoon laittamista, ja jos me haluamme saada alueelle osaavaa työvoimaa, meidän on pystyttävä tarjoamaan työtä molemmille puolisoille. Tämäkin asia on helpompi ratkaista yhteistyöllä muiden kuntien kanssa.

Yhdeksi seutukunnan ongelmaksi Kiviniemi nimeää selkeän aluekeskuksen puuttumisen.

– Toisaalta se voi olla myös vahvuus, että meillä on erikoistunutta osaamista joka kunnan alueella.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kuntaliitos ei hänen mielestään ole seutukunnan tapauksessa järkevää, sillä hän on tutkinut, mitä kymmenisen vuotta sitten yhdistyneissä kunnissa tapahtui.

– Se on pääsääntöisesti karua luettavaa. On myös muistettava, miten isoja summia yksittäinen kunta jättää hankinta-alueelleen vuosittain ja että emme kilpaile keskenämme, vaan pääkaupunki- ja rannikkoseudun kanssa.

Ongelmallista on myös, että suurin osa kuntiemme resursseista on mennyt viimeisten kymmenen vuoden aikana sote-palveluihin, eikä muuhun juuri ole riittänyt aikaa saati resursseja.

– Alueemme vetovoima on jäänyt pahnan pohjimmaiseksi, mikä ei ole pitkässä juoksussa hyvä asia.

Raisiosta kotoisin olevalla Kiviniemellä on näkemystä Suomen alueellisesta kehityksestä pidemmältäkin ajalta.

– 1990-luvulla alueelliset erot olivat pienempiä eri puolilla maata ihan perusinfrassakin. Nyt erot kasvavat, mikä on huolestuttavaa. Mieleen nousee pakostakin kysymykset, mitä kaikkea meidän pitäisi tehdä mutta mihin meillä on varaa. Iso haasteemme on, jos ihmiset kokevat muualla olevan viihtyisämpää. Keskustelun suunta pitäisi kääntää selviytymisestä kehittämiseen.

Muokattu 13.2.2020 kello 9.47: Pyhäjärvellä elinkeinopalveluja tarjoavat Nihakin Arto Junnon ja kaupunginjohtajan lisäksi myös Pyhäjärven Kehitys Oy.