Ihmiset 

Mika Nikkilä metsästää aaveita

Haapajärvellä ja Kärsämäellä luennoinut rekkamies ja äänijulkaisujen tekijä ei vietä aikaansa ehkä tavallisen harrastuksen parissa

Kärsämäki

Kärsämäen kirjastossa aavemetsästäjä Mika Nikkilä esittelee itsensä:

– Olen ihan tavallinen tyyppi, ajan rekkaa ja teen bodcasteja eli äänijulkaisuja.

Aivan tavallista Nikkilän tuotanto ei kuitenkaan ole, sillä hän tutkinut rajatietoa ja paranormaaleja ilmiöitä useita vuosia ja tehnyt niistä bodcasteja, joita löytyy mika-nikkila.com -sivustolta. Veljensä Markuksen kanssa hän on perustanut Paranormal Investigations Group Finland -nimisen ryhmän, joka kiertää ilmiöitä tutkimassa.Tarinat saattavat tuntua tavan tallaajasta karmeilta, kuvataanhan ne keskellä yötä autiotaloissa.

– Vanajanlinna on ollut minulle yksi hyytävimmistä paikoista, joissa olen yöpynyt, Nikkilä kertoo vierailunsa yhteydessä Haapajärvellä ja Kärsämäellä.

Myös Haapajärvellä viime yönä koin jotain, sanoo Nikkilä ja kirjaston luentoyleisö Kärsämäellä valpastuu.

Nikkilä puhuu aaveista tai hengistä, joista hän on kirjoittanut myös kirjoja.

– Idea kirjasta syntyi, kun kerran heräsin yövuoron jälkeen ja menin vessaan. Kuusi vuotta olen juttuja tehnyt ja koin, että niistä voisi jotain kertoa. Markus-veljeni, joka on mukanani, ei kirja-ideasta kovin innostunut. Kirjoitin googleen kolme kustantajan nimeä ja lähetin heille viestin, jossa kerroin, mitä teen. Pari vastasi. Yksi ilmoitti: Tervetuloa. Niinpä istuin vanhan herrasmiehen luona Helsingissä ja kerroin. Meni puoli tuntia, kun hän sanoi: Tästä tehdään kirja. Niin minulla oli kädessäni kustannussopimus.

Kotiin palatessaan Nikkilää hirvitti.

Mitä menin lupaamaan, mietin. Kului muutama viikko, enkä kirjoittanut. Ex-vaimoni ei tykännyt yhtään näistä asioista. Kun sitten öisin kirjoitin, toinen kissoistani, Kisuli, valvoi vieressäni.

Aavemetsästyksestään Nikkilä käyttää teknisiä apuvälineitä.

Omia aisteja on käytettävä ja oltava sydämellä mukana, mutta teknisiä apuvälineitäkin on olemassa. Yksi on chostbox, jonka avulla voi kuulla ja tallentaa aaveiden puhetta, yksittäisiä sanoja tai pitempiä lauseita. Toinen sähkömagneettinen emf-mittari, jonka valo aaveen läsnäollessa saattaa muuttua vihreästä tulipunaiseksi.

Kirjasarjassaan Suomen Aavemetsästäjät Nikkilä kertoo tutkimusmatkoistaan ja omakohtaisista kokemuksistaan Olavinlinnan, Hämeenlinnan ja kymmenien muiden kohteiden uumenissa.

Osa niistä on täysin käsittämättömiä.

– Sain yhteyden Kytäjän kartanon ylläpitäjään. Hän lupasi minun tulla “täysin omalla vastuulla”. Seisoin yöaikaan pihalla kaatosateessa. Sisällä kartanossa minulla oli tunne, että joku oli läsnä koko ajan. Oletko sinä paha, kysyin. Meni muutama sekunti ja kuulin “Ulos” miehen äänellä. Oletko sinä murhaaja, kysyin. “kai”, kuului vastaus.

Toukokuussa 1972 kolme nuorta leiriytyi Kytäjärven rannalle Kytäjän kartanon mailla. Aamulla heidät löydettiin surmattuina.