Ajankohtaista
Matti Salmela hartauskirjoituksessaan: Martta ja Maria
Ensi sunnuntaina puhutaan evankeliumissa sisaruksista Martasta ja Mariasta. Monille heidän tarinansa on tuttu. Ahkera, vieraanvarainen, jatkuvasti puurtava Martta, jolle tärkeintä on, että kaikki on tiptop Jeesuksen vieraillessa. Haaveileva, rauhallinen, huoleton Maria, joka keskittyy vain kuuntelemaan Jeesusta. Vaikka siskokset selvästi ovat kiintyneitä toisiinsa, on helppo nähdä miten yhteiseloa voivat erimielisyydet hiertää. Erityisesti Marttaa näyttää Marian huolettomuus ärsyttävän. Jeesus kuitenkin rauhoittelee Marttaa. ”Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Vain yksi on tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois.”
Monien meistä sisältä löytyy myös oma martta ja maria. Usein juuri martta on meillä voimakkaampi. Asioita on aina rästissä, koko ajan pitäisi tehdä jotain, koti on epäjärjestyksessä, pihaa pitäisi hoitaa, töissä on kiirettä, aikaa ei koskaan tunnu olevan tarpeeksi. Stressi ja ahdistus tekemättömistä asioista alkaa painaa mieltä, häiritä yöunia, aiheuttaa huolta. Silloin tulisi pysähtyä kuuntelemaan sisäistä mariaansa. Rauhallista, huoletonta puolta itsestään. Ovatko työt kuitenkaan niin kiireisiä? Tarvitseeko kaikkea saada heti valmiiksi? Ehkä kuitenkin voin ottaa rennosti. Rauhoittua. Olla itselleni armollinen.
Kodissani on puolisoni tuoma taulu. Taulussa on Mietteitä Maalta -sivustolta otettu runo, joka on meillä puhuttelemassa meitä aina kun sisäinen marttamme meinaa ottaa vallan ja ahdistaa liikaa. Tämän runon lisään vielä tähän kaikille niille joiden tarvitsee kuulla se.
Toivon, että avaat oven.
Armollisuudelle.
Toivon, että avaat,
vaikka eteisen kenkäläjä hävettää.
Koska armollisuutta se ei haittaa
- miksi elämän jälkiä pitäisi hävetä?
Niin se sinulta kysyy.
Se ei välitä murusista pöydällä,
vaan tekee teille kaakaot.
Ja kysyy maistuisiko pulla,
jonka oli kaupasta ostanut.
Toivon sinun huomaavan,
kuinka helppoa sen seurassa on olla
ja hengittää.
Ei tarvitse esittää mitään.
Eikä se kysele, mitä olet
ehtinyt tänään suorittaa.
Se on kuin raikas tuulahdus,
joka tuo tuliaisinaan
levollisuutta ja läsnäoloa.
Toivon, että avaat oven
armollisuudelle ja pyydät
sitä jäämään.
Koska se on tärkeä sinulle.
Matti Salmela
Nuorisotyönohjaaja
Haapajärven seurakunta