Paikallisuutiset

Maija Jyringin kuntopyörän mittarilukema on 56 626 kilometriä

Kärsämäkinen Maija Jyrinki on polkenut kuntopyöräänsä siitä asti, kun sen joulupukilta sai.

– Jouluna 2002 sain sen lapsilta lahjaksi. Siitä lähtien olen sitä polkenut. Eikä siinä kaikki polkemiset. Olen ajanut pyörällä elämäni aikana pitkin teitä tosi paljon, marjaan, kirkolle asioille ja mihin vain, muistelee Jyrinki.

Tuomo-puoliso ei ole kilometrejä kuntopyörään kartuttanut eivätkä lasten lapsetkaan ole sen selkään nousseet. Tuomo sen sijaan muistaa, miten pyörällä polkaisi Haapavedelle Maijan luo, kun tämä opiskeli Haapaveden kansanopistossa.

– Pyörällä sitä mentiin muihinkin lähipitäjiin, siihen aikaan kun autoja ei juuri ollut.

Molemmat ovat opiskelleet Haapaveden kansanopistossa eri aikaan, Tuomo nuorten miesten opintoja kuten puutöitä, Maija käsitöitä ja kotitaloutta. Maija kävi myös Haapaveden emäntäkoulun Noora Pöyhösen rehtoriaikaan. Koulu alkoi tammikuun ja loppui joulukuun puolivälissä. Siihen osuivat käytännössä kaikki talon vuoden työt, navetta-, puutarha- ja keittiötyöt.

– Kyllä on koulun käynnit ja opiskelut niistä ajoista muuttuneet, toteaa Maija.

Käsitöitä opetettiin emäntäkoulussakin. Niitä Maija on ehtinyt tehdä kymmenittäin, seinävaatteita, ryijyjä, raanuja, mattoja, kirjontaa, peitteitä, virkkauksia. Niitä kodissa on runsaasti, enemmän on lähtenyt lasten mukana eri puolille. Töissään käyttämänsä langat hän on värjännyt kasvi- ja sieniväreillä. Vielä laatikosta löytyy yli kaksisataa värikästä virkattua tilkkua. Niistä saisi kootuksi ison torkkupeiton, jos kykenisi.

Tunturi-merkkisen kuntopyörän mittariin on kertynyt kunnioitettava lukema, 56 626 km. Siitä riittää noin 7,5 km jokaiselle päivälle 21 vuoden ajalle.

– Ennen ajoin kymmenen kilometriä ja siihen kului puolisen tuntia aikaa. Yhdelle kilometrille tulee 140 polkasua, on Maija laskenut. Eilen ajoin kuntoni vuoksi vain kolme kilometriä. Kävelylenkkejä en enää pysty tekemään, kuljen sisälläkin rollaattorin kanssa.

Jyringit ovat olleet yhdessä 62 vuotta, hoitaneet parinkymmenen lehmän taloutta pelto- ja metsätöineen sekä kasvattaneet neljä lasta. Maija laskee hoitaneensa kahdeksaa läheistä heidän elämänsä loppuaikoina. Lehmät lähtivät vuonna 1988. Tuomo on rakentanut pihapiirin rakennukset itse, toisen talonkin, jossa Jyringit nyt asuvat.

Jyrinkien talo on Pyhäjoen lähellä ja kaukana tiestä. Sopivasti.

– Siitä minä tykkään. Taloa lämmitetään puulla tai sähköllä, myös ilmalämmitys on lisänä. Saunassa on puukiuas. Tuomo huolehtii leivinuunin lämmittämisestä. Siivooja käy ja lakanapyykin pesee yksityisyrittäjä.

– On suuri menetys, kun ei ole enää autoa eikä ajokorttia. Ennen vanhaan ei emännillä ajokortteja ollut, ei minullakaan. En haluaisi millään muuttaa täältä kirkolle, sanoo Maija-emäntä ja kurkistaa ulko-oven pielessä olevaan postilaatikkoon. Sinne postiauto toi juuri Hesarin.

– Pitäähän meidän jotenkin pysyä maailman menossa mukana, hän sanoo.