Ihmiset 

Lukio valmistaa nuorta korkeakouluun – "Tasapaino opiskelun ja muun elämän välillä auttaa jaksamaan niin opinnoissa kuin myöhemmin työelämässä"

Moni nuori ja nuoren vanhempi pohtii tällä hetkellä sitä, mihin opinahjoon nuori hakisi. Yhteishaku käynnistyi 21.2. ja päättyy 21.3.2023. Korkeakoulujen yhteishaku puolestaan alkaa 15.3. ja päättyy kuun lopussa.

Osa nuorista tietää tarkkaan, mikä ala kiinnostaa, osa ei. Joku miettii, lähtisikö lukioon – selviääkö hän lukion oppimäärästä ja onko siitä hänelle hyötyä, jos hän ei lopulta päädykään yliopistoon. Kysyimme Pyhäjärven lukion rehtorilta,Tuija Vanha-aholta.

– Lukiolla on erittäin vahva rooli yleissivistävänä kouluna. Monipuolisen tiedon ja kielitaidon lisäksi lukio opettaa oppilailleen pitkäjänteistä työskentelyä ja kriittistä ajattelua. Asioita, joita tarvitaan nykymaailmassa yhä enemmän, Vanha-aho aloittaa ja jatkaa:

– Lukio antaa parhaat mahdolliset valmiudet yliopistoa ja siellä käytettyjä työskentelytapoja varten, kuten itseohjautuvuus ja aktiivinen tiedonhaku.

Pyhäjärvellä lukiossa opiskellaan englannin ja ruotsin lisäksi myös saksaa ja ranskaa.

– Oulun aikuislukion kautta meillä on opiskeltu myös espanjaa ja japania sekä kirjoituksiin kertaavia kursseja. Oulun alueen etälukion toiminta päättyy tänä keväänä ja uutta vastaavaa toimintaa kehitetään Oulun Eteläisen alueella yhteisen hankkeen turvin. Tavoitteemme on saada etäopetus alkamaan ensi syksynä ainakin pilottiluonteisesti. Etälukiossa edetään omassa tahdissa ja se sopii itseohjautuvalle opiskelijalle todella hyvin.

Millaista lukiossa opiskelu on nykyään?

– Ensimmäinen vuosi sisältää pääasiassa kaikille pakollisia aineita. Toisen ja kolmannen vuoden opinnot koostuvat enemmän oppilaan omista mielenkiinnon kohteista. Tähän perustuu lukion yleissivistävyys, kaikki oppilaat lukevat kaikkia aineita ainakin vähän, minkä jälkeen he valitsevat itse, mitä aineita haluavat lukea enemmän.

Periaatteessa ylioppilaskirjoitukset eivät ole lukiolaiselle pakolliset.

– Lukion päättötodistuksella voi hakea jatkokoulutukseen, mutta valtaosa toki tavoittelee myös ylioppilastodistusta ja lakkia. Jos haluaa ylioppilastodistuksen, kirjoituksiin on osallistuttava.

Lukio ei kuitenkaan suotta ole nimeltään lukio, opintoihin on pakko panostaa enemmän kuin perusopetuksessa.

– Maailman ja yhteiskunnan kehittyminen näkyvät opetuksessa muun muassa digitaalisuutena. Äidinkielessä esimerkiksi tehdään paljon tiedon hankintaa, tekstien, kuvien, mainosten, nettivideoiden ja blogien analyysiä.

Vanha-aho painottaa lukiolaisten jaksamisen tukemista ja sitä, että nuorten elämässä pitää olla muutakin kuin opiskelu.

– Pyhäjärven lukion harrasteakatemialla on iso rooli oppilaiden jaksamisen edistämisessä ja siinä, että nuoret oppivat raivaamaan kalentereihinsa aikaa itselleen mieluisiin asioihin. Tasapaino opiskelun ja muun elämän välillä auttaa jaksamaan niin opinnoissa kuin myöhemmin työelämässä.

Jokaisen ylioppilaaksi mielivän on kirjoitettava viisi ainetta, joista pakollinen on vain äidinkieli.

– Pääasiassa nuoret hoitavat kirjoitukset kahdessa erässä, kolmannen vuoden syksyllä ja keväällä. Joskus joku kirjoittaa ensimmäisen kerran jo toisen vuoden keväällä. Näin yleensä silloin jos haluaa kirjoittaa muussa tapauksessa päällekkäin meneviä aineita reaalissa. Hyväksyttyä arvosanaa voi myöhemmin täydentää rajattomasti ja tutkintoa voi täydentää, jos myöhemmin huomaa tarvitsevansa jonkun sellaisen aineen, jota ei heti hoksannut kirjoittaa. Niinkin voi tehdä, että kirjoittaa pitkän matematiikan sijasta uudelleen lyhyen matematiikan.

Paljon puhutaan matematiikan painotuksesta ja siitä, miten tärkeää se on jatko-opintojen kannalta.

– Pitkän matematiikan yo-arvosanasta saa eniten pisteitä jatko-opintoja ajatellen, siitä on myös eniten opintojaksoja tarjolla lukion kurssitarjottimella. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että nuori valitsee itselleen niitä aineita, joista on oikeasti kiinnostunut. Näin hän jaksaa panostaa opintoihinsa ja saa oletetusti aineista myös hyviä arvosanoja.

Jos nuorella ei ole vielä lukiossa selkeää suuntaa, ainevalintoja tehtäessä on huolehdittava, että kaikki ovet pysyvät auki, kunnes "se oma juttu" selkiytyy.

– Opo auttaa nuorta näissä asioissa heti ensimmäiseltä vuosikurssilta asti. Lukiossa opinto-ohjaus kuuluu jokaisen opiskelijan lukujärjestykseen automaattisesti. Sekin on muistettava, ettei todistusvalinta ole ainoa tie seuraavaan kouluun. Moniin kouluihin voi hakea pääsykokeen kautta, eivätkä nekään ole enää samanlaisia pänttäysprojekteja kuin ennen. Polkuopinnoissa yliopistoon voi päästä suorittamalla tietyn määrän opintopisteitä avoimessa yliopistossa. Myös ammattikorkeakoulusta voi saada opiskelupaikan suorittamalla lukioaikana hyväksytysti 15 pisteen kokonaisuuden haluamaltaan alalta. Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että "yksi koulu kerrallaan", mutta kyllä tällainenkin ratkaisu toimii joillekin. Usein meiltä vain unohtuu, että suurin osa meistä on ihan tavallisia ihmisiä.

Vanha-aho muistuttaa, että kyllä opiskelemaan pääsee vähän huonommillakin papereilla, kaikkien ei tarvitse kirjoittaa ällän papereita!

Tämän kevään yhteishausta Vanha-aho tietää jo sen verran, että noin puolet pyhäjärvisistä peruskoulunsa päättävistä on hakemassa lukioon.

– Se tarkoittaa noin 20 oppilaan vuosikurssia. Pienessä lukiossa on se hyvä puoli, että henkilökunnalla on paremmat mahdollisuudet keskittyä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Heillä on turvallinen ryhmä ja koko koulussa yhteisöllisyys toteutuu ihan eri tavalla kuin isossa koulussa.